Monessa paikassa hauskana pidetty lasku

Kansalliskirjasto julkaisi FB-seinällään muutama päivä sitten sata vuotta vanhan Iltalehden "uutisen" hauskasta maalarin laskusta, jossa oli muun muassa "Laajennettu taivasta ja lisätty tähtiä". 

Tuli oitis mieleen, että juttu on varmasti kiertänyt sanomalehdissä pitkin ja poikin. Haku Kansalliskirjaston digitoinneissa vahvisti aavistuksen: varhaisin löytämäni versio oli ruotsiksi Kurre-lehdessä 5/1879 ja suomenkielisenä Etelä-Suomessa 17.2.1920. Niin Kurressa kuin Etelä-Savossa 11.3.1920 todettiin juttu jo aikaisemminkin hyvin tunnetuksi.

Kaikissa toistoissa oli säilytetty luotettavuutta lisäämässä tarkka päivämäärä 27.7.1618, mutta maantieteessä oli pientä variaatiota. Kurre sijoitti laskun Nürnbergin tuomiokirkkoon, Hangö-Bladet 31.8.1912 Nyedin kirkkoon Ruotsissa ja Lördagen 31.1.1920 Allumin pitäjään (Allums socken), mutta suomenkielisissä versioissa paikka on pudotettu joko kokonaan pois tai lyhennetty alkukirjaimeen eli ajattelemaan pysähtymätön lukija oletti, että kyseessä oli kotimainen asiakirja. 

Toisinaan yhteys Suomeen tehtiin selväksi. Leikintuntija naurun näytenumerossa 1924 laskuttaja oli "suomalainen ammattitaitoinen maalari". Satakunnan Kansan pakinoitsija väitti 16.9.1930 laskun löytyneen Turun linnan museon arkistosta ja versio toistettiin muutamassa lehdessä (Uusi Aura 18.9.1930 Savonmaa 4.10.1930 & Etelä-Savo 7.10.1930). Yhdessä näistä juttu jaettiin uudelleen kahdeksan vuotta myöhemmin sijoitettuna saksalaiseen seurakuntaan (Savonmaa 20.10.1938 & Salmetar 22.10.1938). Välivuosina lasku oli löytynyt myös "Erään suomalaisen seurakunnan vanhan kirkon arkistosta" (Karjalan ääni 31.8.1937).

Kungliga Biblioteketin digitoimissa sanomalehdissä varhaisin löytämäni versio oli sanomalehdessä Svenska medborgaren 9.5.1879. Aivan kuten saman ajan Kurressa, lasku oli sijoitettu Nürnbergiin. Kolme vuotta myöhemmin Nyaste förposten 21.10.1882 väitti, että lasku oli löytynyt vanhojen paperien joukosta Länsi-Göötanmaalla. Mielenkiintoisesti se ei enää ollut vuodelta 1618 vaan töiden päiväys juoksi 27.7.-15.8.1810 Allrumin pitäjässä ja laskulla oli myös allekirjoittaja. Västernorrlands allehanda nuorensi 30.4.1884 asiakirjaa lisää ja sijoitti sen edelliseen vuoteen.

Tanskan Mediestream ei tuottanut eteeni mitään varhaista versiota, vaan ensimmäinen kierrätys käynnityi Aarhus Amtstidendestä 22.9.1902. Lasku oli sijoitettu ruotsalaiseen Olavin kirkkoon. Joita lienee useita.

Alankomaiden Delpher tarjosi muun muassa Dragtster courantin 2.9.1880 version, jonka yllä näkyvässä kehystyksessä on mukana kaikki mahdolliset yksityiskohdat paikallistettuna Dordrechtin kaupunkiin. Deutsches Zeitnungsportal toi varhaisimpana eteeni version Rheinischer Merkurissa 7.2.1891, jossa juuri löytynyt lasku ei koskenut Nürenbergin tuomiokirkkoa vaan Lorentzkirchea. Paljon kehuttu itävaltalainen Anno toi eteen esimerkiksi version Österreichische Land-Zeitungissa 4.6.1906, jossa lasku oli päivätty Hampurissa 12.2.1783.

Maalarin laskun sisällössäkin on variaatiota, mikä vaikeuttaa etsintää. Varhaisin ja lyhyin versio sanomalehdistä löytyi British Newspaper Archivesta osana lukijakirjettä (Liverpool Albion 29.6.1840). 

Kokeilin vielä Googlen digitointeja saksaksi ja juttu löytyi useista anekdootti- yms. kokoelmista 1800-luvulla. Ja kahdesta vuonna 1789 julkaistusta kirjasta! Toinen kirja (**) on tekstikokoelma, jonka luonteen selvitykseen kielitaitoni ei riitä. Lasku on siinä päiväämätön ja sijoitettu Puolaan.

Wikimedia

Toinen kirja on matkakertomus, jossa tanskalainen näyttelijä Joachim Daniel Preisler(*) kertoi saaneensa tekstin käsikirjoituksena jonkinlaiselta huvintarjoajalta (En Spas-Fugl, ftedse riig paa Indfald og Anecdoter) Eimsbuttelissä eli Hampurissa. Lasku oli päivätty Hampurissa 12.2.1783. Alaviitteessään Preisler toteaa joidenkin epäilleen, että juttu oli jo julkaistu jossain kokoelmassa (Vade Mecum), mutta hän itse ei ollut sitä aiemmin kuullut eivätkä tuttavansakaan, jotka kannustivat julkaisuun.

(*) Journal over Reise igiennem Frankegige og Tyskland Aaret MDCCLXXXVIII. Anden deel. Kiöbenhavn 1789

(**) Cook und Clerke oder dei Weltumseegler. Zur Beantwortung der Frage: Welches sind die besten Mittel, sowohl rohe, als auch gesittete Vöiker vernünftiger zu machen, und sie von ihren Irrthûmern zu befreyen? Vierter Theil. Berlin 1789