Heränneitä ja muuta uskonnollisuutta

Juhani Aho havainnoi herättäjäpäiviä Pohjanmaalla:

"Kun jumalanpalvelus oli päättynyt, oli määrä kokoontua varsinaiseen juhlaan. Se pidettiin Sinninmäen talossa, noin puolitoista peninkulmaa kirkolta nevojen takana. Tie sinne kulki kilometrittäin yhtenä suorana viivana ja niin pitkältä kuin silmä kantoi oli hevosta hevosen takana ja jalkaväkeä tie täynnä, yhä sankemmissa ryhmissä, kuta lähemmä kokouspaikkaa tultiin. Oli polkupyöräilijöitäkin körttitakissa ja kurpposkengissä. Tuntui kuin ei maailmassa olisi muuta kansaa ollutkaan kuin tätä herännyttä. Tuli herroja vastaan, joitain valtion virkamiehiä. Saivat ajaa syrjään ja odottaa, silmässä kummasteleva katse, vaikkakin huulilla yritys yleenkatseelliseen hymyyn. Toiset olivat ajat nyt, toiset yli puoli vuosisataa sitten, kun noiden isät kulettivat näiden poikia käräjissä korkean esivallan käskystä."

Koko juttu kirjassa Sanomalehtimiesajoiltani.

Pukeutumisesta puhutaan myös Päivi Räsäsen gradussa Koreuden ryysyt ja valkeat vaatteet : Pukeutumisnormit Lars Levi Laestadiuksen saarnoissa vuosilta 1845-1860

Lestadiolaisuudesta myös Mauri Kinnusen väitöskirjassa Herätysliike kahden kulttuurin rajalla. Lestadiolaisuus Karjalassa 1870-1939. Ja Anna Koiviston opinnäytteessä Öst- och västlæstadianismen.

Alla puolestaan Tyko Sallisen näkemys Hihhuleista, painettuna Pieneen tietosanakirjaan.

Kokemäellä heränneitä

Mattias Akianderin kirjassa Historiska upplysningar om religiösa rörelserna i Finland i äldre och senare tider on enemmän "tavallisten" ihmisten kuvauksia kuin uskoisi 1800-luvun alkupuolella eläneistä löytävänsä. Mukaan ovat päässeet niin naiset kuin miehetkin, mutta tietenkin vain erityisellä tavalla Jumalan löytäneet.

Kokemäeltä (s. 297) mainitaan Säpilän Paturin isäntä, joka oli sanan voimalla käännyttänyt syntisiä parannukseen. Hänen ystävänsä oli isäntä Harjavallan Hauvolassa, joka oli nakkilalaisen Matti Paavolan isän veli.

Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistyksen sivun mukaan Matti syntyi Eurajoen Lapijoen kylässä 6.5.1786. Hiskistä löytyy 9.5.1786 Lapjoen Kierikkalassa syntynyt Matti, jonka isä oli "Bd. Eric Ericsson". Vastaava syntymätieto on Kansallisbiografiassa eli lienee oikea. Perhe löytyy rippikirjasta 1783-88 , jossa isälle on merkitty syntymäpäiväksi 28.4.1749 ja äidille 4.10.1750. Todennäköinen avioliitto Hiski-tarjoamasta on Raumalta 7.10.1770 "B: son Eric Ericsson " & "B: dr: Caisa Mattsdr:" Sorkan Arvelasta. Samaisen seurakunnan kastetuista löytyy 6.10.1750 syntynyt talonpoika Matts Arfvelan ja tämän vaimon Gretha Johansdotterin tytär, joka sai nimen Catharina. Eli hypoteesi avioliittotiedosta näyttää hyvältä. Ericin kastetiedoksi on tarjolla Eurajoelta Lapjoen Nikusilan nuoren isännän Eric Simonssonin ja tämän vaimon Lisa Mattsdotterin 28.4.1749 syntynyt Eric-poika.

Matti Paavolan isän veli X Eriksson oli siis Hauvolan kylässä isäntänä joko 1700-luvun lopussa tai 1800-luvun alussa. Viimeisestä Harjavallan rippikirjasta (ennen 1800-luvun aukkoa) löytyy Korppi-talon isäntänä Johan Ericsson, syntynyt 11.2.1759. Tämä on ilmeisesti tullut taloon edellisen isännän kuoltua 25.5.1789. Hiski kertoo Harjavallassa vihityn avioliittoon 6.12.1791 Eurajoen Lapinjoen kylästä "bd:s: Johan Erickss: " ja Hauvolan Korpista "bd:ea: Maria Matsdr: " eli asia on sitä myöten selvä ja voidaan palata varsinaiseen Kokemäkeen.

Kuka oli Akianderin tarkoittama Paturin isäntä? Kirja oli julkaistu 1858 ja tekstissä puhutaan isännästä imperfektissä. Kuollut ennen vuotta 1858 ja ystävä 1759 syntyneen miehen kanssa, joka muutti maantieteellisesti lähemmäksi vuonna 1791. Iso-Iivarin talonhaltijaluettelo paljastaa, että valintaa pitäisi yhden isäntäsarjan sijasta tehdä kahdesta: Ylä- ja Ala-Paturista. Jälkimmäinen vaikuttaa epätodennäköisemmältä sillä Johan Mattsson (s. 20.12.1740) kuoli jo 21.4.1806, kun taas Ylä-Paturin isäntä Matts Mattss eli 5.11.1745-7.4.1827. Mutta pois ei voi sulkea sitäkään mahdollisuutta, että kyse oli jomman kumman seuraajasta.