Mitä Ranskassa meistä tiedettiin?

Tanskalais-ranskalainen Conrad Malte-Brun sai vuonna 1810 valmiiksi useaosaisen teoksen Précis de géographie universelle ou Description de toutes les parties du monde. Sen päivitetty versio on "täydellinen ja universaali maantieto" eli  Géographie complète et universelle nouvelle édition, continuée jusqu’à nos jours, d’après les documents scientifiques les plus récents. Les derniers voyages et les dernières découvertes, joka julkaistiin vuonna 1856. Se oli ainakin niin täydellinen, että Suomi oli mukana ja tietenkin täkäläinen kirjan käsiinsä saatuaan tarkisti mitä kotimaastamme kerrottiin. Kommentointia lukukokemuksesta riitti Finlands Allmänna Tidningin vuoden 1859 numeroihin 87, 88 sekä 89 ja aihe oli niin kiinnostava, että "syvällisesti sivistyneiden Ranskalaisten ja maailman mainion Parisin viisaitten tieto Suomenmaasta, sen kansasta ja asioista" käsiteltiin lyhennettynä suomeksi Mehiläisessä 9/1859. Edelleen lyhentäen, nyt otteita jälkimmäisestä. (Alkuperäiset voi lukea osasta 6 alkaen sivulta 431.)

... Karttaa seuraavassa selityksessäki saa Suomen mies oppia yhtä ja toista uutta, esim. varsinaisten Suomalaisten jakauntumisen seuraaviin lahkoihin: Qvaines, Ymes, Jemès tahi Haimes ja Kyriales, Eethes ja Lives. Nimen "Kyriales", joka vastaa Karjalaisia, päätetään ihan varmaan johtuvan kreikalaisesta sanasta "Kyrios", joka merkitsee "Herraa", "isäntää" j. m. Tästä siis näkyy Kyrialaisten (Karjalaisten) olevan "Herran eli kuninkaan alueisen kansan". Miksikähän heitä päättäisivät, jos saisivat kuulla sanain "Karjalainen" ja "Karja" sukulaisuuden?

... Näiden yleisten silmäysten perästä kerrotaan kaikella todella Suomen lääneistä. Viipurin lääniin kuuluu lähes koko entinen "Kyriala". Asukkaat elävät parhaasta päästä lohenpyynnistä, metsästyksestä ja hirrenhakkuusta. "Jananus" -purosta saadaan mainioita helmiä. Raskalkin (Ruskialan) marmori on tuhkaharmaata, viherjä- ja harmaasuonista. Viborg'ia (Viipuria) kutsuvat Suomalaiset nimellä "Somelinde" eli "Suomen-Lina".  - "Rotshersalmea" (Ruotsinsalmi ) jos piiritetään, on sinne ryntäessä mahdotointa voittaa kaikkia luonnon ja ihmisen tekemiä vastuksia.

Kuopion lääni. Hirviä on runsaasti näillä seuduin. Vuoret Kajaanan rajalla on 10 kuukautta vuodessa lumen peitossa. Kaikki kaupungit, niiden seassa Kuopio, ovat vielä lapsia. Merkillinen on Taipalin kylä Tibelitsin (Liperin) pitäjää, jonka asujamet kreikalaisen uskon kanssa ovat oppineet venäläisen keinollisuuden, vaan myöskin niiden kauppakujeet. Järvistä, joiden seassa mainitaan Poruvesi eli " keittolihajärvi ", sanotaan, että useiden välillä on vaan niin kaitoja luonnon tekemiä kannaksia, että tuskin ratsastaen niitä mahtuu kulkemaan .

Mikkelin tahi Kyminkartanon lääni on hyvä pellavaseutu. Kaupunkia on siinä Heinola, Lovisa Svartholman linnan kanssa, sekä vanha ja kolkko Porvo.

Uudenmaan ja Hämeen lääni (suom. Uhrinaa ja Haimemâ) on Suomen hedelmällisin tienoo . "Asukasten laiskuus vaikuttaa parempain viljelytapain laimiinlyömistä", ja "huikentelevaisuutensa tekee heidät uutten vaateparsien ja muun pöyhkeilemisen orjiksi ". (Tätä sanotaan Uusmaalaisista). Hankoniemellä oli ennen hirvittävä linna Gustafsvaern. Kaupungit Tavastehus eli Kroneberg (suom. Haeme-kaupunki) ja Helsingfors ovat rautatiellä yhdistetyt! Muuten sanotaan Helsingin olevan suojellun kahdella linnoituksella, nim.: Broberg (Sillanmäki kai Hämeen tullilla?) ja Ulrikaborg. Kaupungin ulkopuolella on yksi uudemman aikusen sotakeinon taitoteoksia, Ruotsin ikuinen kaipaus ja Venäjän etevin voiton merkki, Viapori. "Englantilaiset matkustajat, joita ei mantereella mikään ole ihmestyttänyt, eivät ole saattaneet olla kummastumatta sitä roomalaista jaloutta, joka näissä Ehrensvaerdin nerotöissä on ". "Linnan antauminen muutaman jääpatterin tähden muistuttaa muinaisen Kreikan runoilijan sanoja : "niin totta se on, että kansalaisten sydämet ovat ainoat totiset vallit ".

Turun ja Porin lääni. Abo (suom. Tourkou) on miellyttävin ja keinollisin kaupunki koko maassa. Sen yliopisto, " karkotettuna kovaan ilmanlaatuun ", oli kuitenki saavuttanut arvoisan maineen; sen oppilaista luetellaan kemista Gadolin, runoilija Franzén ja oppinut "piispa" Porthan. Turussa on silkki-, villa- ja tupakkavapriikia ja sokurimyllyjä. Abonlinna voipi kestää parin viikon piirityksen. Runsala voipi kauniine paikkoineen vetää vertoja kaikille kiinalaisille ja englantilaisille puutarhoille koko maailmassa. Björneborg s. o. karhujen kaupunki. Sastmolan helmisanta on mainioita; Ahvenanmaan maaviljelyä ja hyviä metsiä kiitetään; siellä on hirmuisen paljon susia .

Vaasan ja Oulun läänistä viedään paljolta ulkomaille rukiita, voita ja juustoa. Rautaa valmistetaan kosolta, niin myös tervaa. Näillä tienoilla asuu "rohkea merimiessuku". Talonpojat pyytävät paljon oravia siihen totutetuilla koirilla, joista yksi perinnön jaossa arvataan yhtä korkealle kuin lypsävä lehmä. Mitä pohjaisemmalla, sitä oivallisempia ovat lohet, sitä maukkaampia ja mehuisempia marjat. Oulun laivat käyvät - aina Sardiniassa (!) Oulussa ja Raahessa, joissa talvea kestää 9 kuukautta, vallitsevat mitä kauniimmat tavat, vierasvaraisin kohteleminen ja hilpeä halu huvituksiin. - Paltamossa nähdään "rauniot Hysin linnasta, joka on hakattu kalliohon ja jonka jättiläis-portaista paljon puhutaan eräässä runokuvaelmassa" (romanissa). Pohjanmaan asujamet ovat luonnostansa vapaita, kohteliaisia ja työtyriä . Tytöt, ennen naimistansa, valmistavat semmoiset joukot pito- ja liinavaatteita, että ulottuvat koko ijäksi . "Tästä nähdään , ett'ei täällä maassa vaateparsia muuteta!" Pohjalaiset, ollen mitä taitavimpia laivarakentajia, kulkivat ennenmuinoin pitkin keinoansa harjoittamassa.

... Nykyisillä Suomalaisilla on sekä hyviä että huonoja puolia. He ovat vakaisia, rohkeita, kestäviä, uutteria, ja joskus ykspäisiäki. Peräti rakastuneet kansalliseen nimeensä, kieleensä ja tapoihinsa, he eivät anna ensinkään arvoa sille sivistykselle, jota Ruotsalaiset kokivat heihin juurruttaa; he osoittivat kiittämättömyyttänsä 3:tta Kustavia kohtaan, joka heidän pettämättänsä olisi ottanut Pietarin kaupungin (!!) He ovat mielilaatunsa puolesta vähän Venäläisten kaltaisia.

... Suomalaiset ovat keskuudessansa vierasvaraisia, sääliviä ja rehellisiä, mutta etelä-rannikon asukkaat rupeevat tottumaan vilppiyteen ja omarakkauteen. Suomalaisia syytetään koston himosta, jota ne monet maalla tehdyt murhat todistavat; on havaittu tähän syyksi Suomalainen kansaviha Ruotsalaisia uutisasukkaita kohtaan.