Wiipurin Sanomien pakinoitsija vie meidät 30.3.1898 autenttisen oloisesti henkikirjoitukseen.
Kun tämä minunkin vähäpätöinen henkeni on joka vuosi kirjoihin pantava ja kun täällä meidän paikkakunnalla tavallisesti on niin hauskaa käydä henkikirjoituksessa, niin kerronpa tässä parista semmoisesta käynnistäni.
Henkiherramme näet on mies moisiansa. Hän on lyhyenläntä, paksuvatsainen, vanttera mies; ja kun siihen vielä lisään, että hän on kaljupää ja toiselta korvaltaan hiukan kuuro sekä käyttää silmälasia, noita virkamiehen tavallisia tunnusmerkkiä, niin luulenpa täydellisesti esittäneeni hänen persoonansa. Muutoin oivaltaa hän, kuten kaikki muutkin tämän kalttaiset virkamiehet, korkean asemansa.
Pitemmittä mutkitta siis voin lähteä hiukan kertoilemaan itse toimituksista.
On kevät. Ilma on jotensakin herttainen ja ihmisiä tulvailee laumoittain henkikirjoitukseen.
Tänne kokoontuu hirveän paljon väkeä. Ukkoa ja akkaa, tyttöä sekä poikaa, herraa ja narria tulvii huone ihan täpösen täyteen. Näyttää ihan siltä kuin suuri, tynnyri olisi ahdeltuna silakoilla, sillä eroituksella vaan, että nämät silakat ovat eläviä ja huojuvat sinne tänne.
Henkiherramme näet on toimituksensa viimepäiväksi kutsunut henkipanoihin kaikki kaupunkimme laitaosien asukkaat yhdellä haavaa ja siitä siis se hirveä kansan paljous. Hän lienee kai arvellut että hauskasti se toimitus pitää lopetettaman; ja tositeossa ikävä ei siellä tulekaan.
Henkiherra istui tiskinsä takana hikisenä ja pyylevänä. Toimitus alkaa.
"Pihkamäki, kaupungin maalla numero yks" — kaikuu kautta salin.
"Kuinka! Oliko se Saviruukki numero yks", kuuluu joukosta.
"Ei! Pihkamäki numero yks. Onko sieltä kettää?"
Nyt alkavat silakat huojua sinne ja tänne ja vihdoin hirveäin ponnistusten jälkeen rämpii pöydän luo eräs jauhosäkin muotoinen ämmänmöhkäle. "Anta tänne teiän listat! Onks' se Pihkamäki N:o 1?"
"Niihä se pitäs olla. Täss' on! Kassokaa työ herra paremmin! Työhä paremmi ossaatte lukkii.“
Henkiherra ottaa nuo kokoonkäärityt paperit ja oikoo niitä hirveällä rytinällä, ääneensä muristen: "djefvuln anamma, att de inte kunna öppnä sina listor", joka kai merkinnee: "peevelin mamma, akka kun höpisee listoihinsa." Ja sitten huutaa hän taasen kovalla äänellä:
"Akat siellä! Istukaa tei'än listoin pääl, et ne tulloot suoriks!" „Eiks teill oo piikoja?"
"Ei oo."
"No missäs helkkatissa kaikki kaupungin piiat tätä nykyä asuvat?"
"Ka en tiiä, vaan ei meill oo".
"No mää sitt matkoihisi!"
"Pihkamäki numero kaks'!"
Hetken äänettömyys.
"Eiks' sielt' oo yhtää listaa?"
Ei kuulu ketään.
"Kuulkaa poliskonstaapel! Mänkää sanomaa niil, ett' heiän pittää tuuva miul listaasa. Tai mie ne pirut sakotan."
"Hyvä, herra henkpuukhollar!"
"Pihkamäki numero kolme!"
Taasen silakat huojuvat ja pari henkilöä vyörii tiskin luo. He antavat paperinsa henkiherralle ja tämä tarkastelee niitä.
"Mutt' eihä täss' oo yhtää syntymävuotta yllääl. Mänkää papin kansselii ja kysykää millo työ ootte syntynt. Ja eiks' teill oo piikoja?"
"Eihän nämät olekaan minun listani,"
"Kennes ne sitt' on? Etteks' työ oo Pihkamäki numero kolme?“
"Minä tuon vain vieraita listoja".
"Viekää sitt' ne takasii ja sanokaa, ett hyö kirjottaat siihe syntymäpäivääsä".
Ja henkiherra murisee taasen itseksensä: "satans backfolk, som inte förstår någonting". Mie käännyn kansan puoleen ja selitäni sen merkitsevän: "sata pakanaa vetävät samaa nuottia".
"Pihkamäki numero neljä!" - Ja nyt henkiherra aivastaa:
"Hvad i helvete luktar här sä illa". — Aisthii.
Mie taas selitän: "haudo hel . . tiin näiltä soilta".
"Atstsii! Kellä siellä on uuvet saappaat jalassa, nii tulkoo tänne! Ätstsii!"
Joukosta rämpii esille eräs pitkänläntä mies, jolla on uudet vasta voidetut saappaat jaloissa ja asettuu papereineen henkiherran eteen.
"Mill' sie rasvasit saappaas - kysyy henkiherra.
"Pannaaks' sekkii kirjoihin", rohkenee mies kysästä.
"Ei, senkin tolvana! Rasvasit' sie tökötill'?"
"Rasvasin! Mutta..."
"Ja sitt' tulet tänne haisemaan. Anna tänne listais ja mää sitt' matkais!"
"Mutt' miehä oonkii Saviruukilta".
"Se ei kuulu tähä". Anna vaa listais tänne ja mää matkaasi täält haisemast. Kuuliks', onkos teill' piikoja?
"Olihan niitä, vaan mihin lienevät kesän aikana hävinneet".
Samassa henkiherra työntää miestä rintaan. Mies painaa lakin päähänsä ja menee vitkalleen ovesta ulos, mennessään ivaten: "tököttäkää tekin saappaanne, niin pääsette, yhtä vähällä vaivalla ja muistakaa piikanne!"
"Pihkamäki numero viis;" „Pihkamäki numero kuus" j. n. e. — kaikuu nyt säännöllisesti kautta huoneen ja tungos kasvaa yhä. Viimein koko tuo ihmisjoukko rutistuu pöytää vasten.
"Älkää työnnä pöytää! Tai mie ajan tei'ät kaikki ulos".
"Eihän myö työnnettäskää. Mutta kun tuolta takanta niin kovasti lykkivät".
"Ulos joka sorkka, jos työ ette oo hiljaa!"
Melu ja tungos kasvaa vain yhä ja viimein ei enää henkiherra voi pidättää itseänsä, vaan alkaa tuuppia etumaisia rintoihin.
Nyt ryhtyy poliisikomisaariokin asiaan ja huutaa: "hyvät ihmiset, älkää niin kovin pakatko; eihän täällä kukaan ihminen voi olla!"
"Miksi sitä sitten yhdeksi päiväksi kutsutaan tänne kaiken maailman ihmiset? Yöhän tässä tulee käsiin, ennenkuin kaikki listat on vastaan otettu".
"Pihkamäki numero kaks'kymmentä", kaikuu taasen.
Muiden muassa vyöryy tiskin luo eräs mies lakki päässä.
"Ja-soo, djefvuln" tuumi henkiherra ja samassa nähdään hänen rämpivän tiskille.
Kaikki odottavat mitä nyt tapahtuisi ja minä puolestani luulen hänen rupeavan saarnan pitoon, kun kerran oli niin kosolta seurakuntaa ko'ossa.
Mutta ei! Nyt henkiherra kurottaa kättänsä ja — vipsis — tuon äsken mainitun miehen lakki on hänen kädessänsä sekä samalla myöskin ovesta ulkona.
"Ei tääl mikkää kapakka oo, ett sie tääl hattu pääs seisot" — tuumii henkiherra sekä rämpii sitten tiskiltä alas.
"Mutta ei sitä viskoakaan saa! viskokaa miestä, älkääkä miehen hattua!"-
"Suus kiinni, moukka! Mie laitan siut viel putkaa!"
"Saviruukki numero yks'. — Saviruukki numero kaks' j. n. e. — jatkuu salissa niinkuin ei mitään olisi tapahtunut ja minäkin viimein saan paperini heitetyksi.
Kun minulla ei ole ollut enempää täällä asiaa, niin lähden kotiani ja henkiherra jää jatkamaan huvitustaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti