Museoviraston arkiston kaivelua

Kun alkuvuodesta verkkoon avautui Museoviraston arkistokanta ja digitoitua materiaalia, tuttavani oli innoissaan: "täältähän löytyy vaikka mitä". Omat hakuni toivat esiin Kulttuuriympäristöportaalista tuttuja dokumentteja ja olo oli pettymys. Monia muita tunteita heräsi, kun käytin useita tunteja järjestelmälliseen kansioiden avaukseen.

"Rakennetun ympäristön tutkimukset kunnittain: Helsinki" -kahlauksesta jäi käteen Arkkitehtonisesti ja historiallisesti arvokkaiden rakennusten luettelo (1972), Helsingin I kaupunginosa. Kortteleiden 30 (Leijona) ja 31 (Sarvikuono) rakennushistoria ja -inventointi (1973), Helsingin vanha kaupunginosa, rakennushistoria ja nykyasun inventointi (1973-75), Ruoholahden sadan markan villat (1976), Helsingin vanhan kaupunginosan asemakaavan muutos. Rakennushistoria (1976), Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston kemian laboratorio- ja museorakennus Helsingissä (1981), Aleksanterinkatu 4-6-8-10, rakennus- ja käyttöhistoria (1985), Merellisen Helsingin rakennettu ympäristö 1808 - 1987 (1986-1987),  Kasarmintori, sen historia ja toritila (1987), Tommi Lindhin lisensiaattitutkimus Töölöläisfunktionalismin 4 vaihetta (2002), Svenska Teatern. Rakennushistoriaselvitys ja väritutkimus (2008). Muutamasta muusta mielenkiintoisesta nimekkeestä tiedosto oli näkymättömissä, mutta rajoitussyytä ei oltu kirjattu systeemiin yksiselitteisesti.

Osiossa "Kansatieteelliset käsikirjoitukset ja muu aineisto numerojärjestyksessä" rajausperusteet olivat selvemmin esillä ja olivat lähes yhtä mielenkiintoisia kuin itse arkistoaineisto. Esimerkiksi vuoteen 1929 ajoitettu Julius Lehmuksen selvityksen "Kokemäenjoen kalastuksesta yleensä ja lohi- ja siikakalastuksesta erittäin" näyttörajoitus perustui tekijänoikeuksiin. Kyseessä lienee vuonna 1880 syntynyt Jooseppi Julius Lehmus, jonka kuolinvuotta ei ole kädenkäänteessä saatavilla. (Oli elossa vielä vuonna 1937.) Onko selvitystyö tehty Museovirastossa? Jokaisesta käsikirjoituksesta? Tavalla, joka mahdollistaa automaattisen avauksen, kun 70 vuotta on kulunut?

Käsityöhön viittaa se, että Asikkalassa vuonna 1934 Hämäläisen osakunnan projektin kahdeksasta työstä ainoastaan sodassa kuolleen Esa Kahilan Piirteitä Asikkalan kyläelämästä on auki. Lievää ylivarovaisuutta osoittaa vuonna 1891 Suomen Muinaismuistoyhdistykselle otsikolla "Oeconomia" lähetettyjen sääenteiden, lääkeresepttien yms. peittäminen tekijänoikeuteen vedoten.

Elämäkerran Matti Skyttä, kuuluisa metsästäjä Humppilasta lienee kirjoittanut humppilalainen Paavo Valfrid Nuutila, joka kuolemasta jouluaattona 1954 on yli 70 vuotta. Tosin tämänkin korjaamisen jälkeen tiedosto todennäköisesti jäisi näkymättömiin, sillä Museovirastolla on hyvin laaja ymmärrys henkilötiedoista, jotka voimassa olevan lain puitteissa kuuluvat vain eläville. Henkilötietoihin vedoten on salattu muun muassa

• Asiakirjoista jäljennettyjä tietoja 1700- ja 1800-lukujen kansanpuvuista
• Antero Pelkonen: Tuomiokirjoista poimittuja tietoja kansanpuvuista vuosilta 1626-1749
• Antero Pelkonen: Tuomiokirjoista poimittuja tietoja kalastuksesta ja metsästyksestä 1600- ja 1700-luvuilta
• Antero Pelkonen: Savon tuomiokirjoista v:lta 1633-1749 poimittuja tietoja rakennuksista
• Antero Pelkonen: Tuomiokirjoista poimittuja tietoja kulkuneuvoista, silloista, teistä, majataloista ym. 1600- ja 1700-luvuillta.
• Erkki Tiesmaa: Kainuulaista talouskalustoa 1700-luvulla perunkirjoitusluetteloiden mukaan

Ilmeisesti näissä siis mainitaan kauan sitten kuolleitten nimiä toisin kuin esimerkiksi Sylvi Louhimaan selvityksessä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rajaseutujen talokalustoista vv. 1798-1810 pesänselvitysluetteloiden mukaan. ;yös E. A. Virtanen onnistui kirjaamaan Syntymään, lapsuuteen ja kuolemaan liittyvät tavat ja uskomukset Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tuomatta mukaan henkilötiedoiksi tulkittavaa ainesta toisin kuin Enne Taavi käsikirjoituksessa Muistiinpanoja syntymään ja kuolemaan liittyvistä käsityksistä Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Satakunnassa. 

Toisaalta ehkä vasta vuonna 1980 kuolleen Simo Karilaisen kirjoitusta "Musakon Pekka", muuan kulkuri Räisälästä ei ole salattu tekijänoikeuksien eikä henkilötietoihin vedoten. 

Tutkimusta 1600-luvusta

Bourdillat:
Album comique
(Gallica)

Tänään puolustaa Jaakko Björklund väitöskirjaansa Masters of War - Military entrepreneurship and foreign soldiers in early seventeenth century Sweden. 1600-lukua tutkitaan niin vähän, että on aikamoinen sattuma, että tähän kuuhun ajoittuu myös Sebastian Schiavonen väitöskirjan Sworn Swords and Unreliable Thieves : The early Vasa Kings’ attempts to utilise and control the Swedish-Scottish Military Network tarkastustilaisuus.

Sotaisaan teemaan sopii myös jälkikäteen verkkoon tullut Maria Julkun väitöskirja Vallan ja tiedon rajamailla : kruunun ja Pohjanmaan käskynhaltijoiden vallankäyttö 1600-luvun alussa. 

Suomalaisten väitösten harvinaisuuden ansiosta muita opinnäytelinkkejä on kertynyt varastoon useammalta vuodelta.

• Katajainen, Salla. Motti i Mattila : Språkkontakt mellan finska och svenska i Finnskogens ortnamn
• Lampinen, Mervi. Vallan ja vaurauden valot : Uuden ajan alun kulkue- ja saattuelyhtyjä Turun tuomiokirkosta
• Bendz, Hanna. Politiska minnen och traderade berättelser: Historieförmedling bland kvinnor inom svenska adeln under den tidigmoderna epoken (1567-1742)
• Jälknäs, Erik. Akta på mig och tjäna mig troligen. Den baltiska adelns etablering i det svenska riket 1568-1611
• Mattsson, Disa. Arvejord – en matktfråga?: Kvinnlig egendomsrätt på Åland runt sekelskiftet 1600
• Alvarsson, Johan. Naval Stores: Kartläggning av handel med hampa 1600-1850
• Johansson, Lukas. Drucken och footlöös - Kyrkans kamp mot dryckenskap under 1600-talet
• Sahlberg, Tea. Guds ord och konungens bud: Teologi och politik i predikan i det svenska riket 1611–1648
• Jensen-Eriksen, Patrik. Epätoivottu kosija : Johan Gyldenärin tausta ja hänen avioaikeensa 1620-luvulla
• Lindqvist, Ellen. Ett lustight och trowärdigt tillvägagångssätt att skapa nationell identifikation: En undersökning av Johannes Messenius Stockholmskrönika: En lustigh och trowärdig chrönika om Stocholm
• Leskinen, Saila. Maria ja seitsemän apostolia : Siuntion kirkon puuveistosten elinkaari ja attribuutio
• Svensson, Ludvig. Sjukliga och maktlösa: Sjukdomsbegreppet under svenskt 1600-tal.
• Skoglund, Martin: Climate and Agriculture in the Little Ice Age : The case of Sweden in a wider European perspective
• Berglund, Eric. Den svenska kolonialmaktens betydelse för Sveriges nationalidentitet: En kvalitativ text och innehållsanalys baserad på korrespondens om Nya Sverige 1638-1655
• Pontus Folkesson. Att skola en stormakt. Framväxten av 1600-talets skolsystem genom lokalsamhällets aktörer
• Nurmio, Karoliina. Vie, tuo, etsi ja todista : Kaupunginpalvelijoiden työtehtävät julkisen vallan kantavana voimana Ruotsin suurvaltakauden alkupuolen Turussa
• Andersson, Johan. Maria Olofsdotter Mussla: Den sista medlemmen av Ekaätten
• Pekonen Pihla. Kuningatar, jonka Jumala siunasi miehen sielulla : Ruotsin kuningatar Kristiinan, aikalaisten ja jälkimaailman tulkinnat Kristiinan tavoista tuottaa sukupuoltaan 1600-luvun yhteiskunnassa
• Johansson Hammar, Magdalena. Sébastien Bourdons återupptäckta porträtt av Magnus Gabriel De la Gardie i Uppsala universitets konstsamling.
• Niemi, Joonas. Hyvät naapurilliset suhteet : Ruotsin ulkopolitiikka ja suhteet naapurimaihin kuninkaallisen majesteetin esityksissä 1660–1675
• Strollo, Alvin. An easy catch?: A microhistorical study of salmon fishing as a common pool resource in Ragunda, Jämtland, 1666-1690.
• Pajala, Tommi. Saatana ja eletty usko Ahvenanmaan 1666–1678 noitaoikeudenkäynneissä
• Nordbrandt, Rebecca. I Herrens namn, döden: Domar under Det stora oväsendet 1668-1676
• Santavuori, Jaakko. Jumalan ja veren häpeä : Sukurutsa 1600-luvun Suomessa moraalipsykologian näkökulmasta
• Eerola, Jussi. Jättiläiset ja pakanalliset kuninkaat luterilaisen isänmaan sankareina: Antikvarismi uuden ajan alua Ruotsissa.
• Boberg Jegréus, Charlotte. Gud som haver barnen kär: En undersökning om oäkta barn, barnamord och barnkvävning i Torneå lappmark 1650–1750.
• Rekonen, Ronja. Rakkaudella kaivaten : tunteet ja niiden ilmaisu ruumissaarnoissa 1600-luvun lopun Lounais-Suomessa
• Hietanen, Petra. ”Å Gud nåde digh hafa du mördatt ditt fuster” : Lapsenmurhatapaukset yhteisön kuvaajina 1600-luvun Jääskessä ja Ulvilassa
• Wahlström, Jakob. Den ärlige kyrkoherden och den våldsamme drängen. Etablering av trovärdighet och sanning i den tidigmoderna häradsrätten 1687–1704
• Laakso, Elias. Hierarchies of hunger : The famine experiences of different social and occupational groups in Finland 1695-1697
• Hillborg, Sofia. Uthi stora landsplågor: 23 psalmer om krig, pest och hungersnöd i 1695 års psalmbok och 1697 års koralpsalmbok
• Tetteris, Karin. Captured Colours: The agency of military flags in Early Modern Swedish heritage production

P. S. Edelliseen 1600-luvun luettelointiin oli näköjään aihetta lähes tasan kaksi vuotta sitten.

Hovioikeuden päätöksistä sanomalehdissä

 Yksi sukunimihaun yleinen tulos 1800-luvun sanomalehdistä on hovioikeuden päätoslistaukset. Nyt kun Kansallisarkistolla on digitoituna hovioikeuden aineistoa, luulin hyppäämisen niihin olevan helppoa. Mutta ei. Otetaan esimerkiksi Åbo Underrättelser 10.8.1872, jossa on kaksi eri listaa kesäkuulta.

Oikeanpuoleinen lista "gifna utslag" on samoilla päiväyksillä asiakirjassa "Aha:12 Päätösten julkipanokirjat 1869-1875". 

Jos esimerkiksi ottaa ylimääräisen kanslistin Lindeberg, huomaa kohdallaan myös päivämäärän 15.5.[1872]. Sama nimi ja päivämääräyhdistelmä varhaisemman mukaan järjestettynä löytyy asiakirjasta "Dbb:55 Päätösnide, Tammi-kesäkuu 1872-1872". 

Vastaavasti löytyi yläpuolella ollut keissi ja kolmaskin testini oli tuloksellinen.

Vasemmanpuolisen listan "utgifna domar" keissejä ei näy julkipanokirjoissa eli en tiedä miten ne helpoiten löytyvät asiakirjasta "Dba:55 Tuomionide, Tammi-kesäkuu 1872-1872", joka on myös järjestetty aikaisemman päivämäärän mukaan. Esimerkiksi Leidenin 5.6.1872 annettu tuomio on sijoitettu päivämäärän 5.2.1872 kohdalle ja Nordströmiä koskeva julkistus 12.6.1872 päivämäärän 8.2.1872 kohdalle. Avain lienee jossain digitoimattomassa listassa. 

Hakemani keissi oli vasemmanpuolisessa listassa eikä kärsivällisyyteni riittänyt yli 1000 kuvan järjestelmälliseen läpiselaukseen. Aivan sattumalta löysin tapauksen asiakirjasta "Aca:46 Vetoasiain diaari 1872-1872" päiväyksillä 3.2.1872 & 9.2.1872 sekä huomautuksella "lepää 30 päivää". Kävin toiverikkaasti tuomioniteestä läpi maaliskuun alun, mutten löytänyt tapausta. Joissakin diaarin kirjauksissa oli "huutopäivä", mutta tämäkään ei auttanut poimimaan kyseisiä keissejä tuomioniteestä. Luovutin.

Piiloutunut lahjoittaja Andreas Bohlin (osa 3/3)

Edellisessä osassa selvisi, että Pernajan koulun rahoittajaksi tarjoutunut Andreas Bohlin oli todennäköisesti kuollut Tukholmassa elokuussa 1799 kuollut Anders Henriksson Bolin, jonka perukirja oli tehty (*), vaikka en sitä aluksi löytänyt. Perukirjasta käy ilmi sama kuin henkikirjoista eli Bohlinin perheettömyys. Tämä tarkoittaa, että asiakirja paljastaa sisaruksensa. Eli yhden esimerkin perheestä, jonka jäsenet olivat pitkin ja poikin Ruotsia.

Anders Bolinin veli insinööri Benjamin Bolin eli perukirjan mukaan vuonna 1799 Tibblen kartanossa Vassundassa. Genin päivittäjän mielestä hän oli syntynyt samassa seurakunnassa vuonna 1737. Ainakin siellä oli vuonna 1776 syntynyt poikansa, joka AnbytarForumiin kirjoittaneen oli mukaan eli myöhemmin Sigtunassa ja Enköpingissä. Rippikirjoissa Anders Bolinin taloudessa esiintynyt Susanna Bolin paljastuu perukirjan lopulla Andersin veljentyttäreksi eli isänsä on Benjamin.

Andersin sisar oli vuonna 1799 talollisen leski Ulrica Gran, joka asui Forsbyn ruukilla, mikä lähes tulkoon varmistaa Andreaksen yhdistämisen kouluhankkeeseen. Hiskistä löytyy todennäköinen vihkimerkintä: Pernajassa 5.12.1751 Forsbyn "Konungs" "U.karl. Anders Gran" & "Hedvig Ulrica Bolin". Genin kirjaajat tietävät, että Hedvig Ulrican isä oli etunimeltään Henrik, mikä stemmaa tukholmalaisen miehen patronyymiin.

Ennen Andersia oli kuollut veljensä Peter Bolin, jonka avioliitosta Maria Jöransdotterin kanssa oli vuonna 1799 elossa neljä lasta. Hiskistä löytyy heidän lapsistaan Catharina s. 19.10.1771 ja Andreas s. 27.4.1775, jotka molemmat on viety kasteelle Kråkön kylän tilalta Påfvals. Sukupuun tekijä tietää Peterin kuolleen keväällä 1777 ja tuntee myös tämän Ulrica-sisaren jälkeläisineen.

Vuonna 1799 Peterin tytär Anna Helena oli naimisissa purjekankaankutoja Erik Råbergin kanssa. Vuonna 1764 syntynyt tytär Maria Elisabeth oli naimaton. Tytär Margareta (vai Brita?) oli rakuuna Fredric Starckin leski. Ja vuonna 1771 syntynyt tytär Catharina oli naimaton. He kaikki asuivat Porvoon kaupungissa.

Perukirjaan kopioidusta testamentista syntyy vaikutelma, että Anders Henriksson Bolinilla oli avioton tytär Christina Charlotta Bolin, jonka äiti oli taloudessa asunut mademoiselle Christina Ulrica Schult. Virallisesti kyse oli adoptoidusta tyttärestä. Kun Christina Ulrica vuonna 1847 kuoli 89-vuotiaana, Christina Charlotan mainitaan asuneen pitkään hänen luonaan (**). Henkikirjassa 1845 tilanne näyttäytyy päinvastaisena, sillä siinä Christina Ulrica Schult (s. 5.8.1758) asui Christina Charlotta Bolinin (s. 6.7.1788) isältään perimässä ja omistamassa kiinteistössä Ladugårdlandetin korttelin Vedbäraren talossa 2 (6), Tullgatanin varrella. (pdf). Tarkasti ottaen kiinteistön omisti vielä tuolloin äitinsä. Tukholman kaupunginarkiston kortistosta Fastighetsregister 1675-1875 selviää, että Anders Bolin oli ostanut tontin huutokaupasta kesällä 1793. Se myytiin Anders Bolinin tuntemattomien perillisten nimissä huhtikuussa 1853, sillä Christina Charlotta Bolin oli kuollut 27.6.1852 (***) ja isänsä testamentin ehtojen mukaan kiinteistö palautui puoli vuosisataa aiemmin jaettuun pesään. Nykyisin paikka on osa Karlaplania.

Testamentin moniosaisuudesta ja kauppiaan velkasuhteista on kertynyt perukirjaan lukemattomia sivuja. Koska vuoden 1790 henkikirjan kohdalla totesin Anders Bolinin asuneen vuokralla on perukirjan omaisuusluettelosta syytä nostaa esiin tieto, että kuollessaan mies omisti samaisen kivitalon tontilla 12 Drottninggatanin ja Brunkebergin välissä sekä myös saman korttelin tontilla 13 kivitalon Drottninggatanin kulmassa. Näköjään kuitenkin tulkitsin henkikirjan väärin, sillä Tukholman kaupunginarkiston Fastighetsregister 1675-1875 kertoo, että Anders Hindrichsson Bolin sai lainhuudon tonttiin 12 (myöh. 3) jo kesällä 1775. Vuonna 1810 tontin Drottning- ja Malmskillnadsgatanien välissä omistivat insinööri Benjamin Bolinin perilliset, jotka myivät sen vuonna 1811. Tontin 13 (myöh. 4) oli ostanut aikaisintaan vuonna 1796. Benjamin Bolin myi sen kreivi Claes Hornille vuonna 1801.

(*) Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (AB) F1A:336 (1799) Bild 6470 / sid 608 (AID: v222975.b6470.s608, NAD: SE/SSA/0145a)

(**) Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (AB) F1A:535 (1847) Bild 7270 / sid 126 (AID: v223224.b7270.s126, NAD: SE/SSA/0145a)

(***) Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (AB) F1A:555 (1852) Bild 970 / sid 16 (AID: v223257.b970.s16, NAD: SE/SSA/0145a)

Piiloutunut lahjoittaja Andreas Bohlin (osa 2/3)

Eilinen eksyminen Piittimeen ei tuonut lähemmäksi Pernajasta lähtenyttä miestä, mutta pohjoisen kauppiasperheen selvityksessä selasin sanomalehtiosumia aiempaa pidemmälle. Näin osuin kuolinpesän velkojien kuulutukseen Posttidningarissa 3.3.1800.

Tässä on kyse tukholmalaisesta "mauste"kauppiaasta Anders Hindricsson Bohlin eli yksityiskohdat sopivat paremmin tietoihin Pernajaan tarjotusta lahjoituksesta. Jostain syystä kuolinpesänsä käsittely on venähtänyt, sillä ilmoitus julkaistiin kolmannen kerran Posttidningarissa 17.1.1801. 

Valitettavasti Tukholman konkurssiasiakirjoista rakennettu sivusto lensi viime vuonna bittitaivaaseen. Kaupunginarkiston sivuilla on jäljellä hakemisto konkurssiasioiden diaariin vuosilta 1707-1849, jossa on vuodelta 1807 "And. Bolins, Sterbhus". Viive ja kirjoitusasu herättää epäilyksen, että kyseessä on toinen mies.

Bohlinia ei löydy Tukholman kaupunginarkiston porvarioikeuskortistosta. 

Applikationens första register är över personer som ansökt om burskap 1726-1764 ordnat A-Ö och hänvisar till Borgerskapets äldste volym F II a:1-3 och Handelskollegiet volym E III b 1:1-7. Därefter följer två separata register; namnregister över Ej beviljade buskapsansökningar 1735-1795 hänvisar till Handelskollegiet volym E III b 2:1 samt namnregister över “Ej diarieförda burskapsansökningar” 1765-1845, som hänvisar till Handelskollegiet volym E III b 1:8-11.

Ehkä hän on hakenut kauppiasoikeuksia  vuoden 1765 jälkeen ja hakemus on diarioitu asianmukaisesti?

Oikoteiden jumiuduttua aloin jo epätoivoisesti käydä läpi aluettain tehtyjä vuoden 1790 henkikirjahakemistoa, joka on järjestetty vain sukunimen etukirjaimen mukaan. Todennäköisyys, että hyppää oikean nimen ohi on epämiellyttävän suuri, joten kesken läpikäynnin hyppäsin takaisin Kaupunginarkiston sivuille tarkistamaan löytyisikö mies kuitenkin vielä helppokäyttöisemmästä vuoden 1800 henkikirjahakemistosta. Kyllä, ainakin melkein. Sukunimi ja patronyymi ja kuolinpesä stemmasivat Klara övressä tehtyyn kirjaukseen.

Tällä tiedonmurusella palasin vuoden 1790 hakemistoihin ja huomasin tehneeni alkeellisen mokan. Ottaen huomioon, että olen käyttänyt hakemistoja aikanaan paperisina tämä lankeaminen oli suurehko synti. Riksarkivetin digitoima Register till mantalslängder och mantalsuppgifter/Klara nedre och övre, Kungsholmen aukeaa Klara Nedren hakemistoon, mutta pitää lukea otsikkosivu ja ymmärtää, että övren hakemisto on pidemmällä. Sieltä löytyi nopeasti "Bolin, A. Kryddkrämare 17", joka ohjasi ArkivDigitalin puolella kuvaan Överståthållarämbetet för uppbördsärenden (AB) G1BA:25:9 (1790) Bild 130 / sid 17 (AID: v367217.b130.s17, NAD: SE/SSA/003106)

Löytyi siis kauppias Anders Bo(h)lin, joka oli maksanut veroa hopeisesta kellosta ja vaunuista eli on uskottavaa, että hänellä oli seuraavana vuonna varaa lahjoitustarjoukseen. Henkiverokirjauksesta käy myös ilmi, että Anders Bohlin asui vuokralla rakennuksessa, jossa oli 18 tuplaikkunaa ja 41 yksinkertaista. Osoitteensa on tontti 12 korttelissa "Warnberg eller Brunkeberg". Kaupunginarkiston hakemistossa 1729 och 1810 års tomtnummer kirjoitusasu on Varenberg ja tontin nykyiseksi osoitteeksi paljastuu Drottninggatan 24.

Bohlinin sijoittaminen Klaraan tarkoittaa,että häntä voi hakea myös Klaran kirkonkirjoista. Kaupunginarkiston hakemiston Äldre kyrkoböcker avulla selviääkin kuolinpäivä 12.8.1799 ja viite 5:148. Kyseiseltä sivulta selviää kuoliniän ohella se, että Anders Henrikson Bo(h)lin oli kuulunut köyhäinhuoneen johtokuntaan, mikä on linjassa lahjoitushankkeen kanssa.

Klarasta on myös "rippikirja", mutta sen tietosisältö on aivan muuta kuin Suomessa. Koska osoite pysyi samana pystyin nopeasti kaikki, mutta missään ei ollut enempää henkilötietoja. Selvisi kylläkin, että neiti Bolin oli etunimeltään Susanna.

Lopuksi palasin alkuun eli perukirjahakuun, joka tuotti nyt suoraviivaisesti oikean tuloksen.... 

Piiloutunut lahjoittaja Andreas Bohlin (osa 1/3)

K. O. Vikman kertoo kirjassaan Suomen kansan lukutaidon synty ja kehitys Ruotsin vallan aikana (1910), että vuonna 1791

Eräs varakas kauppias Tukholmasta, Andreas Bohlin, joka oli syntyisin Perna[ja]sta, tahtoi saada syntymäkyläänsä, Forsbyn tehtaalle, perustetuksi koulun ja sitä varten hän tarjosi kirjeellisesti pitäjälle 20,000 vaskitalarin suuruisen lahjoituksen, jonka koroilla olisi palkattava opettaja perustettavaan kouluun. (s. 240-241)

Sama tieto on toistettu muuallakin, mutta lisätietoa Bohlinista ei ole joko etsitty tai löydetty. Luulin että nykylähtein ja taidoillani tietoaukko olisi ripeästi täytettävissä, mutta erehdyin. Haasteen selitys voi olla sukunimen kirjoitusasun mutaatio, mutta olettaen se oikeaksi ArkivDigitalin Tukholman perukirjoissa nimellisesti lähin osuma on 4.5.1809 kuollut vahtimestari Anders Otto Bohlin, jolla oli 58-vuotiaana vaimo Helena Wassberg ja 9-vuotias poika Anders Gustaf (Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (AB) F1A:375 (1809) Bild 730 / sid 65 (AID: v223013.b730.s65, NAD: SE/SSA/0145a).

Täytyy kerätä tietoa pienempinä paloina. Läheskään kaikki kauppiaat eivät näy sanomalehdissä, mutta A. Bohlin esiintymistä syntyy mielenkiintoinen sarja.

A. Bohlin (tai useampi) esiintyy sanomalehtien laivaliikennetiedoissa. A. Bohlin oli Dalerössä matkalla kohti Malmöta (PT 13.5.1756). A. Bohlin tuli Tukholmaan Uumajasta (IT 9.8.1762), Piittimestä (IT 26.9.1763), Göteborgista (IT 15.11.1764), Piittimestä (IT 17.6.1765), Uumajasta (IT 29.7.1765), Piittimestä (IT 26.9.1765), Marstrandista sillilastissa (IT 29.5.1766), Piittimestä (IT 19.6.1766), Piittimestä (IT 18.6.1767), Piittimestä tervalastissa (IT 1.10.1767), Piittimestä (IT 20.6.1768), Piittimestä (IT 14.8.1769).  

Laivuri And. Bohlin teki lähtöä Tukholmasta Karlskronaan (DA 7.7.1777). Anders Bohlinin aluksella oli Piittimestä tuotu Tukholmaan teerejä elävinä (DA 10.7.1781). And. Bohlin mainitaan Norrköpingissä matkalla Malmöhön ja Landskronaan (NT 14.7.1790). A. A. Bohlin tuli Tukholmaan Riiasta hamppu- ja pellavalastissa (DA 16.6.1792). A. A. Bohlin tuli aluksellaan Tukholmaan Köningsbergistä (DA 28.8.1792). Laivuri Anders Andersson Bohlin odotti Tukholmassa lastia ja matkustajia (DA 4. & 6. & 14.9.1792). A. Bohlin Helsingörissä matkalla Karlskronasta Göteborgiin (IT 21.5.1793). A. A. Bohlin Helsingörissä matkalla Göteborgista Viipuriin (IT 25.6.1793).   

Puolustusmenoihin
lahjottaneiden listaus
(Ks. aiheesta aiemmin)
IT 21.7.1795

Laivuri And. A. Bohlinin alus Göteborgissa (GN 29.8.1795). A. Bohlin Helsingörissä sillilastin kanssa matkalla Marstrandista Itämerelle (IT 27.10.1795). A. A. Bohlin Dalarössä matkalla Karlskronaan (IT 13.5.1796). Laivuri Bohlin aluksensa kanssa Tukholmassa (DA 21.6.1796). Laivuri Andreas Bohlinin tuonut lastia Norrköpingistä Göteborgiin (GA 28.6.1796). Kapteeni And. Bohlin Göteborgista aluksineen Tukholmassa (DA 29.8.1796). A. A. Bohlin Helsingörissä matkalla Danzigiin (IT 7.4.1797). Kapteeni And. Bohlinin kaljaasia Friheten lastattiin Göteborgissa matkalle Amsterdamiin (GN 27.5.1797). And A. Bohlin Helsingörissä matkalla Danzigista Göteborgiin vehnälastissa (IT 13.6.1797). 

Pitkän tauon jälkeen kapteeni And. Andersson Bohlin on Göteborgissa (DA 28.6.1800) ja matkalla Tukholmasta Göteborgiin (DA 9.11.1803). Tällä välillä julkaistiin Inrikes Tidningarissa  kuolinilmoitus Piittimen raatimieskauppiaasta And. Bohlin. Noin vuonna 1728 syntyneenä häneen voi hyvin yhdistää varhaisimmat laivatiedot, varsinkin, kun pohjoiset satamat olivat aluksi yliedustettuina. Göteborgissa lienee seilannut toinen mies.

IT 16.8.1797

Tiedon saa vahvistettu haudattujen listasta.

Arkiv Digitalin digitoimassa ohuessa Piittimen perukirjahakemistossa "Anders Bohlin handelsman" on mainittu vaimonsa Brigitta Lindin perukirjassa. Kyseistä perukirjaa en löytänyt AD:stä, mutta arkistoviite "1790 F II:1 30" vei RA:n digitointiin. Varakkaalla, muttei ylettömän rikkaalla pariskunnalla oli pojat Nils, Magnus ja Jonas, joten koululahjoitus seuraavana vuonna ei vaikuta kovin todennäköiseltä. (Perukirjasta "1794 F II:1 77" selvisi, että Nils kuoli ennen isäänsä.)

 

Piittimen seurakunnasta ei ole rippikirjoja 1700-luvun lopusta, joten Andersin mahdollisen Pernaja-yhteyden selvittämiseen ei ole yksinkertaisia keinoja. Varsinkin kun hän (tai mahdollinen toinen lahjoittaja) on syntynyt niin varhain, ettei Pernajan tai Forsbyn kastelistoistakaan ole apua.

(Talteen vielä poikien googlausosumatkin. Sukututkimuksessa (pdf) esiintyy Margareta Brunnius (s. 1768, k. 9.7.1848), joka solmi ensimmäisen avioliittonsa 1789 sulhasenaan kauppias Piittimessä, Magnus Bohlin (s. 1763, k. 1793). Hänestäkään ei siis ollut kaupungissa tallella perukirjaa. Anbytarforumin keskustelussa Jonas Bohlin on omillaan ollut kauppias Piittimessä vuonna 1794 ja samalta näyttää ylle leikattu lahjoituslista. Kyseessä ei siis ole Uumajassa 40-vuotiaana 7.1.1791 kuollut kauppias Jonas Bohlin (IT 10.2.1791). )

Yhteisiä merkkipäiviä 1857-1860

Vain murto-osa keisarillisen perheen runsaasta juhlakalenterista on sanomalehtitietojen mukaan ollut Suomessa merkityksellistä. Suurin osa raportoiduista juhlista on Helsingistä, jossa järjestämiseen lienee olut painetta kenraalikuvernöörin ja senaatin taholta. Lisäksi kaupunkiin sijoitettu venäläinen sotaväki on voinut olla ylimääräisten vapaapäivien tarpeessa.

Aleksanteri II:n syntymäpäivä 29. huhtikuuta ei ollut Suomen sääoloissa aina mukava vietettävä. Mainintoja juhlinnasta on Helsingin lisäksi Turusta ja Vaasasta. [1] Yksi uutinen suomeksi Helsingistä:

H. M. Keisari Aleksander Toisen korkea syntymä-päivä vietettiin 29 p. huhtik. kirkko-paraadilla sekä Kasarmi-torilla, jossa Suomen kaarti oli, että Senaattitorilla, jossa oli venäläinen sota-joukko. Paraati Kasarmi-torilla alkoi virsi-soitolla ja rukouksella. Iltaisella oli juhlavalaistus.[2]

Yhden ainoan kerran, 2.6.1857, mainitaan Helsingistä laivojen liputus suurruhtinas Konstantin Nikolajevitschin ja suurruhtinatar Helena Pavlovnan nimipäivien ja suurruhtinatar Aleksandra Petronvnan syntymäpäivien takia. [3]

Marian päivä 3. elokuuta mainitaan useimmiten ainoastaan keisarinnan nimipäivänä, vaikka keisarillisessa perheessä oli muitakin Marioita.[4] Kakksi uutiset ovat Helsingistä, kuten myös esimerkki suomeksi

Viime maanantaina t. k. 3 p. H. M. Keisarinnamme korkeana nimipäivänä, annettiin vahtilaivasta haminassa keis. tervehdys-ampuma ja laivat haminassa olivat viireillä kauniisti puetut. Iltasella loistivat yleiset huoneet ilo=tulilta, ja näytelmähuoneessa annettiin erittäin juhlallinen näytös H. M. Keisarinnan kunniaksi. Kansaa oli vahvasti sinä iltana liikkeellä.[5]

Keisarinnan syntymäpäivään 8. elokuuta osui myös suurruhtinas Nikolai Nikolajevitschin syntymä- ja nimipäivä. Yhteensattumasta huolimatta uutisointi on hyvin vähäistä.[6]

Viime lauvantaina t. k. 8 p. H. M. Keisarinnamme korkeana syntymäpäivänä sekä H. K. K. Suuriruhtinan Nikolai Nikolajevitshin syntymä- ja nimipäivänä annettiin vahtilaivasta haminassa keisarillinen tervehdys-ampuma ja laivat satamassa olivat viireillä kauniisti puetut. Iltasella loistivat yleiset huoneet ilotulilta ja soittoseuran säveleet kaikuivat kävelypuistossa.[7] 

Keisarin nimipäivänä 11. syyskuuta oltiin jo palattu kesäkodeista kaupunkeihin ja tummenevat syysillat sopivat valaistaviksi, joten Aleksanterinpäivän vietosta on vuosilta 1857-60 eniten tietoja ja Helsingin lisäksi Turusta, Kuopiosta, Hämeenlinnasta, Vaasasta, Viipurista ja Oulusta.[8] Esimerkkiuutiset Kuopiosta ja Turusta:

Hänen Keisarillisen Majesteettinsa nimipäivänä, 11 p:nä tätä k., oli kaupunkimme kauniisti tulilla valaistu, ja neljännen Suomeen jaetun paltaljonan soittokunta puhalteli kauppatorilla aivan somasti sointuvia säveliä. Maarahvasta näkyi myös koolla olevan enemmän kuin yhtenäkään lauvantai=iltana koko kesänä.[9]

Edellä puolen päivän ammuttiin kanunilla sotahöyrylaivalla "Kalevala", joka on kaupunkimme satamassa Pikisaarella. Ehtoolla oli kaupunki ilotulilla valaistu. Ehtoolla oliki ilma selkiä ja kaunis kuuvalo, ehkä melkein koko päivän oli satanut.[10] 

 Perintöruhtinaan Nikolai Aleksandovitschin syntymäpäivää 20. syyskuuta vietettiin Helsingin lisäksi Turussa. Edes täysi-ikäisyyden saavuttaminen vuonna 1859 ei lisännyt juhlintaa. [11] Nikolain nimipäivä 18. joulukuuta mainittiin vain kerran.[12]

Yhtä harvinainen oli Helsingissä 5.5.1860 huomioitu leskikeisarinna Aleksandran Feodorovnan nimipäivä, joka tuolloin "vietettiin tavallisella tavalla". [13] Leskikeisarinna kuoli ennen vuoden loppua ja tuomiokapitulit ilmoittivat kiertokirjeissään 14.11. kiitosjumalanpalveluksesta ja kellonsoitosta, jonka loppu ilmoitettiin ensimmäistä kertaa Finlands Allmänna Tidningarissa.

Lähteet:

[1] Finlands Allmänna Tidning 30.04.1857 no 98; Åbo Underrättelser 01.05.1857 no 33; Vasabladet 02.05.1857 no 18; Finlands Allmänna Tidning 11.05.1857 no 107; Åbo Tidningar 05.05.1857 no 34; Helsingfors Tidningar 06.05.1857 no 35; Finlands Allmänna Tidning 30.04.1858 no 98;  Åbo Tidningar 30.04.1858 no 33; Åbo Underrättelser 30.04.1858 no 33; Helsingfors Tidningar 01.05.1858 no 34; Helsingfors Tidningar 30.04.1859 no 34; Åbo Tidningar 06.05.1859 no 34; Helsingfors Tidningar 01.05.1860 no 52; Åbo Tidningar 01.05.1860 no 33

[2]  Suomen Julkisia Sanomia186003.05.1860 no 35 

[3] Finlands Allmänna Tidning185703.06.1857 no 125

[4] Finlands Allmänna Tidning 04.08.1857 no 176; Finlands Allmänna Tidning 03.08.1858 no 176; Helsingfors Tidningar 04.08.1858 no 61; Finlands Allmänna Tidning 04.08.1859 no 177

[5] Suomen Julkisia Sanomia 06.08.1857

[6] Finlands Allmänna Tidning 10.08.1857 no 181; Helsingfors Tidningar 11.08.1860 no 95

[7] Suomen Julkisia Sanomia 10.08.1857 no 59

[8] Suomen Julkisia Sanomia 14.09.1857 no 69; Sanomia Turusta 15.09.1857 no 37; Finlands Allmänna Tidning 05.09.1857 no 204; Finlands Allmänna Tidning 12.09.1857 no 210; Vasabladet 12.09.1857 no 37; Åbo Tidningar 15.09.1857 no 72; Åbo Underrättelser 15.09.1857 no 72; Sanomia Turusta 14.09.1858 no 37; Finlands Allmänna Tidning 13.09.1858 no 211; Åbo Tidningar 14.09.1858 no 72; Helsingfors Tidningar 15.09.1858 no 73; Vasabladet 18.09.1858 no 38; Helsingfors Tidningar 10.09.1859 no 72; Finlands Allmänna Tidning 12.09.1859 no 210; Helsingfors Tidningar185914.09.1859 no 73; Åbo Tidningar185913.09.1859 no 70; Åbo Underrättelser185913.09.1859 no 70; Suomen Julkisia Sanomia 13.09.1860 no 71; Sanomia Turusta 14.09.1860 no 37; Wiborg 07.09.1860 no 104; Oulun Wiikko-Sanomia 08.09.1860 no 36; Finlands Allmänna Tidning 12.09.1860 no 214; Åbo Underrättelser 13.09.1860 no 109; Wiborg 14.09.1860 no 106-107; Vasabladet186015.09.1860 no 37

[9] Suomen Julkisia Sanomia 27.09.1858

[10] Sanomia Turusta185913.09.1859 no 37

[11] Suomen Julkisia Sanomia 21.09.1857 no 71; Finlands Allmänna Tidning 21.09.1857 no 217; Helsingfors Tidningar 21.09.1859 no 75; Åbo Underrättelser 23.09.1859 no 73; Åbo Underrättelser 25.09.1860 no 114

[12] Finlands Allmänna Tidning 19.12.1860 no 298

[13] Suomen Julkisia Sanomia 07.05.1860 no 36; Finlands Allmänna Tidning 08.05.1860 no 107

[14] ÅCB XIII:349; BCB 290 (29.4.1865)