Lahjakas ja jalo-luontonen Hassel

Sarjassa kuvia miehistä, joista en ole koskaan kuullut mitään. Tai en ainakaan muista kuulleeni: Henrik Hassel. Hänet ovat varmaan muutkin unohtaneet, sillä Kyläkirjaston Kuvalehti B-sarjan numerossa 2/1889 (28.2.1889) aloittaa juttunsa

Kuvasta jo lukia voi nähdä, että tämä mies on ollut lahjakas ja jalo-luontonen. Kun tähän lisään, että hänessä on asunut hurskas, palava isänmaanrakkaus, oikeudentunto ja ahkeruus, sanalla sanoen, että hän todellakin on ollut "kunnon mies" sanan parhaammassa merkityksessä ja vaikuttanut maassamme puoli vuosisataa, niin varmaankin olen herättänyt lukian uteliaisuudella kysymään: "Hassel? Aivanhan tuo on outo nimi, mitä hän sitten on tehnyt?"

Täyttä vastausta ei digitoidusta lehdestä löydy tai saattaa olla, että alkuperäisessäkin taittaja kämmännyt. Yhdellä sivulla ehditään kertoa, että Hassel oli syntynyt Ahvenanmaan Jomalassa vuonna 1700, käynyt koulunsa Strängnäsissä ja yliopiston Upsalassa, mutta tuli tekemään tutkinnon Turussa, joten löytyy ylioppilasmatrikkelista kuten isänsä ja isänisänsäkin. Hasselista tuli 1729 Turun akatemian "kaunopuheisuuden professori". Kuvalehden kirjoittaja kertoo

Hänen tuli opettaa latinan ja kreikan kieliä. Näitten aineitten opetus oli siihen aikaan saakka ollut jokseenkin huonolla, hyödyttömällä kannalla. ... Vanhojen kielten opetuksen sai hän virkoamaan uuteen elämään yliopistossa. Sillä samalla kun hän huolehti sekä vieraan että etenkin äidinkielen puhtautta, on hän luennoissaan kumminkin asettanut päämaalikseen niitten aatteitten opettamista, jotka ovat kätkettynä kreikkalaiseen ja roomalaiseen rikkaaseen kirjallisuuteen.

Aatehistorioitsijan vikaa siis.