Lauantainen SKAS:n retki päättyi Kokemäelle, Pyhän Henrikin kappelille. Siellä tuli mainittua vuoden 1857 riemujuhla ja kun ulkomuistini ei täysillä pelittänyt, päätin kotiin päästyäni tehdä koosteen sitä edeltäneistä riemujuhlista.
Aikanaan podcastin History of the World in 100 Objects jaksosta 85 jäi mieleen Lutherin teesien 100-vuotisjuhlan ensimmäisyys. Toisaalta kuitenkin selviää, että Saksassa pyöreiden vuosien juhlinta oli protestanteille jo ennestään tuttua. Vuonna 1602 Wittenbergin yliopistossa vietettiin "ein recht Evangelisch Jubelfest" ja teesien juhlavuonna 1617 kyseessä oli "Primus Jubilaeus Lutheranus".
Jubileum-sanan käyttö viittaa siihen, että oli tarkoitus luoda jonkinlainen vastike tai korvike katolisen kirkon riemuvuosille, jotka puolestaan olivat alkaessaan vuonna 1300 saaneet innoituksensa Raamatusta (3. Moos 25:8), tosin unohtaen alkuperäisen speksin velkojen anteeksiannon ja maanomistuksien siirrot. Viimeinen näistä riemuvuosista vietettiin Ruotsissa vuonna 1525 eli voisimme tänä vuonna pitää tämän muistoksi riemujuhlan.
Juutalaisten määräyksissä riemuvuosia oli joka 50. vuosi. Katolinen kirkko oli tihentänyt frekvenssin 25 vuoteen. Protestantit puolestaan pidensivät välin 100 vuoteen ja juhlivat vuoden sijaan vain päivän. Ehkä kunnioittaakseen Lutherin ajatuksia vapaapäivien tarpeettomuudesta.
Vuoden 1617 teesien jubileeraus rajoittui Saksiin, mutta ainakin painatteiden avulla ajatus levisi protestanttisissa maissa. Vanhan selvitykseni mukaan Ruotsissa päätettiin vuonna 1621 muistaa Kustaa Vaasan valintaa Taalainmaan kapinallisten päälliköksi. Käytettävissä ei nytkään ole Carl Axel Aureliuksen artikkelia “'Sverige, känn dig själv.' En studie av det svenska reformationsjubileet år 1621” (Kyrkohistorisk årsskrift 87. 1987), joten jää edelleen epäselväksi liittyikö juhla uskontoon vai oliko se hallitsijasuvun juhla samaan tapaan kuin Elisabet II:n jubileumit, jotka puolestaan on nimetty samoin kuin avioliitojen pyöreät muistojuhlat. Jotka nekin on jäljitetty 1600-luvun Saksaan.
Saksassa huomioitiin myös Augsburgin tunnustuksen satavuotispäivä 1630, mutta tähänkään Ruotsi ei ehtinyt tai lähtenyt mukaan. Ensimmäinen selkeästi reformaatioon liittyvä juhlapäivä vietettiin 1693 Uppsalan kokouksen muistoksi. Kyseessä oli valtakunnallinen juhla ja Maskun kirkkoon on jäänyt tallelle siitä kertova painatekin (Ks. Hanna Pirinen: Upsalan kokouksen riemujuhlaplakaatti Maskun kirkossa.Suomen Museo 2001 & E. Wrangel. Jubelfesten 1693. Ett bidrag till Storhetstidens kultur- och literaturhistoria. Samlaren 14. 1893).
Ruotsalaisen kirkkohistorian mukaan riemujuhla (eli ruotsiksi jubelfest) 17.3.1721 ei liittynyt Vaasa-sukuun vaan refrormaatioon. Kyseistä juhlaa ei sattuneesta syystä Suomen puolella juhlittu, mutta täällä oltiin mukana Augsburgin tunnustuksen riemujuhlassa 14.6.1730. Uppsalan kokouksen 200-vuotisjuhlaa 8.3.1793 kirkkohistoria kuvaa Uppsala-keskeisesti, mutta kiitospäivä oli määrätty vietettäväksi valtakunnallisesti.
Sanaa jubelfest ei rajoitettu 1700-luvulla protestanttiseen uskoon, vaan käyttö liittyi ennen kaikkea pyöreisiin vuosiin. Niinpä Turun akatemialla oli riemujuhla vuonna 1740 ja Helsingin yliopistolla vuonna 1840. Muillakin kouluilla, yliopistoilla ja laitoksilla oli riemujuhlia 1700-luvulla. Kuten esimerkiksi Turun hovioikeudella.
Vallanvaihdon jälkeenkin Suomessa huomioitiin Lutherin teesit vuonna 1817 ja Augsburgin tunnustuksen 300-vuotisuus riemujuhlalla 1830. Suomenkieliset sanomalehdet käyttivät sanaa Jubel- tai Jubeli-Juhla, vaikka edellä mainitussa raamatun säkeessä oli ollut riemujuhla jo varhaisimmassa suomennoksessa. (Ks. myös Henna Makkonen-Craig: Riemuylioppilaita ja riemujuhlia)
Lisäys 24.5.2025: Vuonna 1842 juhlittiin 200-vuotiasta raamatun suomennosta.
Miksiköhän sitten oikeasti päätettiin huomioida kristinuskon vuosisadat vuonna 1857? Kyseessähän oli kuitenkin katolinen usko eli juhlinta ei tuonut Suomen uskontokuntia lähemmäs toisiaan. Ja aiheen esiin nosto herätti muistot yhteydestä Ruotsiin ja jopa mahdollisesta kiitollisuudenvelasta. Tätä voisi joku joskus tutkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti