Kalenteri on kädessäsi

Toimi Melanderin artikkelista Suomen virsikirjojen kalendaariot ja näiden ajantiedot (Suomen almanakan juhlakirja) sain kaipaamani tiedon, mutta huomasin myös kiinnostavan maininnan "Mainittuna rajavuonna häviää myös siihen asti kalendaarioita uskollisesti seurannut Cisiojanus. Se ei silti joudu unohduksiin, sillä jo vuonna 1758 julkaisi uuskaupunkilainen opettaja Gabriel Winter Turussa Computus manualis-nimisen kuvitetun sormilaskuoppaan, jonka mukaan sorminiveliä ja sormenpäitä hyväkseen käyttämällä saatetaan sekä tarkistaa Cisiojanus että suorittaa moninaisia muitakin kalendaarisia laskuja." Mikäs tälläinen oli?

Finna ei kertomus digitoidusta kappaleesta, mutta löysin sellaisen sivustolta Hereditas Culturalis Wasaensis. Laadussa ei ole hurraamista, mutta parempi kuin ei mitään. 

Winterin kirjasen koko nimi on Computus manualis, eller: tide-räkning på finger-lederna; utarbetad, efter nya stylen, ungdomen til tjenst.  Sen esipuheessa hän kertoo välittävänsä isältään saamaansa oppia, jonka avain on vasen käsi sorminivelineen. Kuvan mukaisesti kustakin sormesta (peukalo pois lukien) löytyy 7 aluetta, joita laskennassa käytetään. Kämmenen puolelta 4 per sormi ja rystysen puolelta kolme.

Alkuun päästäkseen pitää tietää vuosiluku ja seuraavista kuvista päätellen kyseessä ei olekaan ikuinen kalenteri. Tosin myöhemmin huomioidaan vuosien 2000 ja 2400 erityisyys!

Mutta historialliselle almanakallehan on melkein enemmän käyttöä kuin nykyiselle, joten jatketaan. Huom! kaikki luvut etusormessa ovat karkausvuosia, joten on tässä joku järki. 

Sitten aloitetaan almanakan ensimmäisestä asiasta eli viikonpäivistä. Nämä merkittiin painetuissa almanakoissa aakkosin a-g, joten Winter lähtee selvittämään "Sunnuntai-kirjainta". Tähän tarvitaan muistisäännöksi rimpsu Gärna. Fara. Efter. Dygden. Christna. Böra. Alla. Tätä alkuvuodesta 1748 lähtien lukien ja etusormen kohdalla tuplaten saadaan esimerkiksi vuodelle 1757 kirjain B.

Tämähän on aivan selvää, mutta esitetään vielä yksi kuva, jotka joku on Turussa vaivalla kaivertanut.

Seuraavaksi selvitetään "kultainen luku", jolla saadaan määritettyä kuun kierto ja näin myös pääsiäisen pyhät. Tässä kohtaa kiitän almanakkatoimistoa ja luovutan. Ilokseni vielä tunnistan kuukausien päivien määrissä jotain tuttua. Jos joku jaksaa kuvitetut 56 sivua ajatuksella ja ymmärryksellä loppuun niin ansaitsee kunnioitukseni.

Viimeisellä aukeamalla on muuten Gregor A. Halleniuksen suomeksi kirjoittama Maan-Miehelle Muistoksi. Se löytyy puhtaaksikirjoitettuna Wikiaineistosta.