Vain kuukausi sitten kirjoitin Vielä lisäajatuksia historian generoinnista ja vaikutuksista ja silti sain eilen sätkyn Ilta-Sanomien jutusta Suomen sotahistorian vääristely sai uudet mittasuhteet – ”sankarilliset” valetarinat leviävät internetissä. YouTubesta oli löytynyt sotahistoriakanava, joka läpäisee kursorisen tarkastuksen: esittelyteksti näyttää asialliselta ja videoiden lopussa on lähdeluettelon näköistä tekstiä. Yksittäisen videon tarkistuttaminen asiantuntijalla kuitenkin paljastaa, että lähteet on keksittyjä ja sisältö paikkaansapitämätöntä.
Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteisprofessuuria hoitava Katri Pynnöniemi pitää mahdollisena, että Sotapäiväkirjat-kanava on luotu testaamaan, kuinka nopeasti tekoälyllä voi luoda täysin valheellista sisältöä Suomen sotahistoriasta.
– Tällaisella sisällöllä voidaan saastuttaa nettiä ja aiheuttaa tilanne, jossa oikeiden tutkijoiden olisi myöhemmin puolusteltava omia faktojaan valesisältöä vastaan, Pynnöniemi sanoo.
– Tällainen sisältö voi johtaa myös siihen, että ihmisten on jatkossa vaikea tunnistaa enää totuudenmukaista tietoa.
Suomi ei ole tietenkään yksin. Kevytgooglauksella löysin viikon vanhan verkkoartikkelin How fake history is threatening Remembrance Day — with endless YouTube videos glamorizing Nazis.
4 kommenttia:
Eipä tuon kanavan sisällön paikkansapitämättömyttä todistamaan tarvittane asiantuntijaa, kun siellä tulee vastaan mm. 98-vuotias Lauri Törni.
Netti täyttyy kaiken aikaa koneälyllä tuotetuista ja käännetyistä teksteistä, joiden sisältö on vaihdellen välillä melkein kaikki totta - - - täyttä pashaa.
Osa näistä teksteistä ja sivuista on tehty hyvässä tarkoituksessa, osa ihan vaan oman egon nostamiseksi, osa keräämään mainostuloja, osa keräämään huijattavia, ja osa tarkoituksellisen väärän tiedon levittämiseksi. Aikaisemmin nuo oli kohtuullisen helposti tunnistettavissa, mutta koneälyn kehittyessä niiden erottaminen "oikeasta" materiaalista on vaikeampaa.
Tekoälyllä tehty kertoja. Ääni muistuttaa vanhoista sotadokumenttielokuvista tutun Lars Svedbergin ääntä. Näissä videoissa valokuvat sentään niin muovisen näköisiä että ei mene läpi.
Apu -lehdessä julkaistiin jo 5.7.2025 Antti Järven kolumni:
https://www.apu.fi/artikkelit/tekoaly-rapauttaa-luottamusta-valokuvaan-historiallisena-lahteena
Alkuperäinen analoginen materiaali pitäisi aina säilyttää faktantarkastuksen varalta. Huolestuttavaa että Kansallisarkistolla on suunnitelmissa hävittää paperiset aineistot digitoinnin jälkeen.
Lähetä kommentti