2) Luettuani Museoviraston blogista tekstin Kansallismuseo – korvaamaton, lumoava ja yllätyksellinen ymmärrän vielä paremmin Rahakabinetti-blogissa esitetyn valituksen. Kansallismuseo, jolla "on edelleen tärkeä tehtävä Suomen historian kertojana" laajentaa näyttelyohjelmistoaan taiteen puolelle, sillä "taide ja esinekulttuuri kuuluvat luontevasti samaan kokonaisuuteen". Kun taidemuseoita on Helsingissä paljon enemmän kuin kulttuurihistoriallisia, toivoa sopii, että nekin ryhtyvät laajentamaan ohjelmistoaan - jostain löytyvällä ammattitaidolla.
3) Vuonna 2010 julkaisemaani olutjuustokoosteeseen löytyi loppukaneetti Ampiaisesta 1909
4) Kaksi teräsbetonisiltaa nähtyäni aika mainita Tomi Karjalaisen ja Tuukka Mikkolan AMK-työ Vanhan teräsbetonisillan elinkaari : Esimerkkinä Kristiinankaupungin silta
5) Viime syksynä luin Arkistolaitoksen indeksointihankkeesta, joka herätti kaikenlaisia kysymyksiä. Näitä osittain selvensi viime joulukuun tiedote "Indeksointityössä kerätään kylien, talojen ja henkilöiden nimitiedot." ja tammikuinen blogiteksti.
6) Ruotsalaisten kuva-arkkien yhteydessä mietin 1700-luvun kuvakulttuuria. Osa sitä oli Kuwainen Biblia (1783).
7) Amsterdamissa pari vuotta sitten tuli ajateltua Suomen yhteyksiä orjakauppaan. Laajemmin teemaa käsitteli äskettäin Holger Weiss blogitekstissään Slavhandel, slaveri och Finland – en ickehistoria?
Ensimmäisessä kohdassa mainitussa lastenkirjassa Risto setän kirjeet, lasten hyödyksi sokerimaa ei näytä rankan työn paikalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti