1) Facebookissa tuli täysin randomisti ja ilman lähdetietoja vastaan yllä oleva Hanna Herlinin lelukaupan mainos. Ja lelukaupasta olen jo kirjoittanut.
2) Kirjoitettuani lyhyesti Tallinnasta vuonna 1837 tulleista risteilyvieraista vastaan tuli samasta aiheesta Vilho Helasen artikkeli Helsingin ja Tallinnan säätyläiset "Suomen sillan rakentajina" 1830- ja 1840-luvuilla kirjassa Sodan ja rauhan päiviä entisaikain Helsingissä. Helsingin historiayhdistyksen vuosikirja IV / Entisaikain Helsinki IV (1943). (Jos Helsingin historia -sivusto haluaa olla tiedonlähde, voisiko siellä olla Helsingin historian kirjallisuuslistausta?)
3) Samaisessa kirjassa oli myös minua kiinnostanut Sulo Haltsosen artikkeli Muuan suvinen retki Suomeen sata vuotta sitten, joka esitteli Faddei Venediktovits Bulgarinin kesäretkeä Suomen ja Ruotsin halki vuonna 1838. Kirjanmerkeissäni olikin tallessa vuoden 1840 Helsingfors Tidningarista venäjäksi julkaistun matkakertomuksen referointia (Sommar-promenader i Finland och Swerige, af C. Bulgarin, år 1838. 5, 6, 7, 8, 9/1839 ; Något om Bulgarins Sommar-promenadet i Finland och Swerige. 2, 3, 4/1840; Anteckningar och intryck under en resa 61, 62, 63, 64/1840)
Haltsosen versiosta otin talteen Helsinkiin 14.7.1838 tulleen Bulgarinin museoarvion
"Yliopiston rahakokoelma ei ole suuri, mutta siellä on Turun palostakin pelastettuja rahoja ja muita harvinaisia esineitä, mm. kuningatar Kristiinan satula. Eläintieteellinen kabinetti on sekin mielenkiintoinen, sinne on koottu kaikki Suomen eläimet, erittäin kauniita ovat kalat ja merilinnut."
Seuraavana vuonna museossa käynyt Zacharias Topelius kirjoitti (suomennettuna ja jo aiemmin täällä jaettuna)
Molemmissa museoissa - "oi kuinka kummallisia otuksia, ja linnut! ja apinat! ja hirvi! ja mammutinhammas!" ja paljon muuta. [...]
Senjälkeen Merkillisyyshuoneessa, katsoimme Tsaari Pietarin talon nurkkaa, kun hän rakensi Pietaria, persialaisia aseita ja Etelämeren pukuja ym. roskaa.
Alkuperäinen päiväkirjamerkintä 14.2.1839 on nykyään luettavissa SLS:n verkkoeditiossa.
4) Vuosikymmen sitten esittelemistäni neideistä Rosenström löytyi sanomalehdestä lisää muistelua Maila Talvion äidiltä Julia Malvina Winteriltä (1836-1926), jonka äidinäiti oli lääkäri Rosenströmin tytär.
Rosenströmeillä oli pieni puutalo Erottajan varrella Helsingissä. Rouva Winter muistelee vielä kuinka talon edustalla hänen lapsuudessaan seisoi häpeäpaalu ja kuinka Rosenströmeillä vedettiin alas uutimet ja kärsittiin, kun paalussa seisoi ihmisiä.
Lääkäri Rosenströmiltä jäi kaksi tytärtä, jotka vanhoina naimattomina neiteinä elivät iäkkäiksi. Heidän luonaan asui ylioppilaita ja oli näiden ylioppilaiden elämä muodostunut koko heidän maailmakseen. Kun rva Winter nuorena tyttönä harjoitti soitto-opintoja Helsingissä ja asui näiden vanhain sukulaistätiensä luona, niin muistaa hän kuinka sinne kokoontui silloinen ylioppilaiston parhaisto, m.m. Ahlqvist ja Slöör, jotka siellä esittivät runojaan. Tästä piiristä joutui silloinen neiti Bonsdorff sitten papinrouvaksi maalle. (Satakunnan sanomat 9.1.1916)
5) Vuoden 1876 yleisestä näyttelystä tekemäni kesäsarjan kirjallisuuskatsausta en väittänytkään kattavaksi, mutta aika iso aukko siihen jäi. Nimittäin Kerstin Smedsin kirjassa Helsingfors-Paris: Finlands utveckling till nation på världsutställningarna 1851-1900, joka nykyään on saatavilla verkossa, on yksi alaluku Helsingin näyttelyistä 1876 ja 1876.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti