Luuhasin Livrustkammaren perusnäyttelyn niin intensiivisesti muutama vuosi sitten, että tällä käynnillä kävelin reippaasti läpi ja siirryin yläkertaan. Tavoitteenani oli vaihtuva näyttely, mutta sitä ennen kohtasin uusitun lasten osaston.
Erityisesti pidin lipastosta, jonka ylälaatikossa oli lista esineistä, joita piti sitten muista laatikoista hakea. Esimerkiksi Katarina Jagellonican haarukkaa ja kuninkaan paperipapiliotteja. Mutta koska olen kärttyisä kukkahattutäti niin mietitytti kyllä se, että lapsia näin opetettiin koskemaan museoesineisiin.
Toisessa huoneessa käsiteltiin Kustaa III:n turnamentteja ja karuselleja, jotka liittyvät myös historiakulttuuriin. Teema oli tuttu mutta yllätti se kuinka monta tällaista näytäntöä järjestettiin. Ilmeisesti en siis ollut lukenut huolella Liisa Kunnaksen artikkelia. Mieleen tuli myös podcast När Gustaf III råkade arrangera Fyre Festival 1785, jossa kerrottiin epäonnistuneista järjestelyistä. Niistä en löytänyt sanaakaan näyttelyteksteistä.
Kolmannessa huoneessa pääosassa olivat oopperan ja baletin esiintyjät. Sekä muotokuvin että asuin.
Neljännessä huoneessa esiteltiin lisää teatterissa käytettyjä roolipukuja, joiden olin kuvitellut olevan näyttelyn pääasia. Samaan saatiin ympättyä naamiaiset eli Kustaa III:n kuolema. Täydennystä saatiin esittelemällä juhlapukuja, joilla ehkä olisi voitu käydä oopperassakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti