"Maximin" talon rakennuttajan perhe

 

HKM, CC BY 4.0

Twitterin kulta-aikaan Pekka Sauri totesi botin jakamaan kuvaan Kluuvikadulta: "Kluuvikatu 1. Vanha Maxim oli rakennettu asuintaloksi vuonna 1845 ja muutettu elokuvateatteriksi 1909. Talo purettiin 1972, ja tilalle nousi uusi kahden salin Maxim. " Koska en ole kunnolla lukenut Helsingin puretut talot -opusta tieto 1800-luvun kivitalon kohtalosta tuli ikävänä yllätyksenä.

Surkuttelusta heräsi mielenkiinto talon rakennuttajaan eli kaivoin esiin (jälleen kerran) Helsingin kaupunginarkiston digitoiman kiinteistökortiston. Korttelin 33 tontin 3 kortin tietojen mukaan porvari Israel Borgström osti 4550 aarin tontin kaupungilta vuonna 1831. Siihen kuului myöhemmän Maximin siivun lisäksi myös alue Pohjois-Esplanadille asti. Berndt Aminoffin kokoelman Henkilöhistorialliseen kortistoon Boströmin kohdalle kerätyt tiedot palauttivat mieleen, että iso tonttialue oli vähän aikaisemmin vielä ollut Kluuvinlahtea ja oli edelleen varsin vetinen. Aminoffin keräämien tietojen perusteella tontilla oli (ainakin parin vuosikymmenen kuluttua) runsaasti erilaisia puurakennuksia.

Maistraatin pöytäkirjojen henkilöhakemiston mukaan Israel Boström haki syksyllä 1839 porvarisoikeutta elintarvikekauppiaana. Samainen hakemisto kertoi rakennushankkeesta viitteellä "1845 1/11 §4 p. 1368", mutta kyseisessä pöytäkirjan kohdassa ei ole puhetta talon koosta tai materiaalista. Kun valokuvan kivitaloa vertaa vuonna 1847 valmistuneeseen Litoniuksen taloon, valmistumista vuonna 1845 ei ole syytä epäillä, vaikka varsinaista lähdettä ei löytynytkään.

Israel Boströmin allekirjoitus
anoppinsa perukirjassa (HKA 806)

Israel Boström oli syntynyt Kirkkonummella 25.4.1798. Hän oli 13.7.1828 mennyt naimisiin Anna Lovisa Nybergin kanssa. Tämän Lovisa-äiti oli kuollut vain kuukausi aiemmin (7.6.1828) ja Anna Lovisa oli perijätär, jonka arvokkainta omaisuutta oli yksi kultasormus ja kaksi lehmää. Anna Lovisa oli syntynyt vuonna 1806 Helsingin pitäjän puolella. Isänsä Gustaf Nyberg oli puutarharenki, joka ilmeisesti kuoli Helsingissä 10.7.1822. (Hki I Aa:8, 321; HKA perukirja 806)

Israel ja Anna Lovisa veivät kasteelle lukuisia lapsia: Maria Lovisa s. 28.2.1830, Ulrika Olivia s. 27.10.1831, Anna Fredrika s. 8.11.1832, Johannes s. 27.6.1834, Emilia Lovisa s. 18.4.1836, Maria Charlotta s. 30.12.1838, Paulus s. 27.2.1841 (k. 18.4.1841), Gustafva Vilhelmina s. 17.6.1842 ja Gustaf Adolf s. 6.11.1844. Nuorimmat eivät oppineet tuntemaan isäänsä, sillä tämä kuoli 48-vuotiaana 30.4.1846. Jostain syystä perukirjaansa ei löydy.

Maistraatin pöytäkirjojen henkilöhakemiston perusteella Lovisa Boströmia syytettiin kauppaoikeuksien luvattomasta eteenpäin vuokrauksesta viitteellä "1847 25/11 §10 p. 1468". Sanomalehti-ilmoituksissa Lovisa Boström esiintyy useimmiten asuntojen/huoneiden vuokraajana (esim. Helsingfors Tidningar 9.9.1846 & 24.7.1847 & 19.7.1848). Vuosien 1853-54 paikkeilla hän ainakin piti itse kauppaa.

FAT 16.12.1853

Samoihin aikoihin Lovisa Boström myi tontin kultaseppämestari Carl Viktor Talénille. Tämän jälkeen hän asui muutamien lastensa kanssa 3. kaupunginosan tontilla 8, Kasarminkadulla Sammen korttelissa. Lapsista Maria Charlotta kuoli vuonna 1864 ja Gustaf Adolf vuonna 1866. Ainakin Emelie Lovisa ja Gustava Wilhelmina olivat äitinsä taloudessa vuonna 1869 ja heidän kanssaan Lovisa Boström muutti Annankadulle 5. kaupunginosaan Fasaanin kortteliin. (Hki RK II 1856-69, 187; RK III 1856-69, 111)

Lovisa Boström luopui porvarisoikeuksistaan viitteellä "1869 30/1 §8" eli vasta vuoden 1869 alussa. Hän kuoli 88-vuotiaana joulukuussa 1883 (Folkwännen 8.12.1883). Aviomiehensä ja aikuisten lastensa tapaan perukirjaansa ei löydy kaupunginarkiston hakemistosta.