sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Luin HAik:n alaviitteen

Yksi 1802-projektin löytöjä on Åbo Tidningissä julkaistu "Resebeskrifning öfwer Finland af en Stockholmsbo". Sen ensimmäisissä osissa kun on herkullista kuvausta tukholmalaisten käsityksistä Suomesta ja suomalaisista. Osa tästä on minämuodossa niin että (olettamatta epäluotettavaa kertojaa) on selvää, että kirjoittaja on kasvanut Suomen ulkopuolella. Lisäksi kakkososaan toimituksen tekemä ("Red. anm.") alaviite synnytti vaikutelman, että kertomus ei ole lehden toimittajan kynästä. Kuin myös ensimmäisen osan alaviite, jonka mukaan kirjoittaja oli toimitukselle tuntematon.


Seurasin kirjoitussarjaa läpi lehtien: 13.1.1800, 18.1.1800, 25.1.1800, 8.2.1800, 22.3.1800, 19.4.1800, 25.4.1800, 28.6.1800, 19.7.1800, 6.9.1800, 18.10.1800, 25.10.1800, 21.3.1801, 24.3.1801, 1.7.1801, 12.8.1801, 24.10.1801 ja 18.11.1801. Otsikon alla on aina viite edelliseen osaan, joten ajattelin, että kyse oli samasta matkakertomuksesta koko ajan. Harmittavasti se loppui ennen kuin päästiin kuninkaan 1802-matkaan kuuluviin maisemiin.

Näin siis käsitin. Tänä aamuna tartuin Historiallisen Aikakauskirjan numeroon 4/2016. Sitä silmäillessäni huomasin Samu Sarviahon artikkelissa Kaukokaipuun ja alkuperäisen itäisyyden lumoissa. Pohjois-Suomen varhaishistoriallinen karjalaisuus 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun suomalaisessa historiankirjoituksessa rinnakkain nimet Porthan ja Franzen. 1802-projektissa olen törmännyt toisistaan eriäviin näkemyksiin siitä kumpi heistä esitti Suomen historialle ensimmäisen kokonaiskatsauksen, joten luin tästä kohtaa tarkemmin. Eli myös lauseet
"Vuonna 1794 Franzén matkusti Porthanin kanssa Pohjanmaan rannikkoa pitkin Tornioon ja myöhemmin itään Kajaaniin ja Kuopioon. [...] Franzén kirjoitti matkakertomuksen, joka julkaistiin osittain Åbo Tidningissä vuosina 1800-1801." (s. 381-382)
Tästä matkakertomuksesta olen nähnyt mainintoja muuallakin kirjallisuudessa, mutta on unohtunut sen esiin hakeminen. Sarviaho on artikkelilleen merkityksellisestä osasta tehnyt lähdeviitteen "Frans Michael Franzén, Resebeskrifning öfver Finland. Åbo Tidning 19.7.1800" eli viittaa jo tuntemaani kertomukseen, joka minusta ei ole lehden toimituskuntaan kuuluneen Franzénin kynästä.

Mutta olenhan erehtyväinen itsekin eli kysyn julkisesti
  • Onko uskottavaa, että kertomuksen kaksi ensimmäistä osaa kuvaisivat Suomessa syntyneen ja kasvaneen Franzénin ajatuksia ja kokemuksia?
  • Onko uskottavaa, että kertomus muuttuu Franzénin tekstiksi? Jos, niin missä välissä?
  • Ellei tämä ole usein mainittu Franzénin matkakertomus, niin missä lehden numeroissa se on ilmestynyt?
  • Lisäys pari minuuttia julkaisun jälkeen Onko Franzén tarkoituksellisesti salannut identiteettinsä ja attribuutio perustuu muihin lähteisiin?
Lisäys seitsemisen tuntia alkuperäisen kiireessä tehdyn julkaisun jälkeen. Verkkohaulla löytyy Kalevan artikkeli, jossa todetaan
Menomatka tehtiin muun muassa Ester Hällströmin - sittemmin presidentti K. J. Ståhlbergin puolison - elämäkerran mukaan Pohjanmaan maanteitä pitkin Tornioon. Åbo Tidningin mukaan menomatka on kuitenkin tehty vallan toisin: laivalla myötäisessä puhurissa Tukholmasta ylös Pohjanlahtea.
Ristiriita? Ei.
Franzénin 18-osainen matkakertomus "Erään tukholmalaisen Suomen-matka" (Resebeskrifning öfwer Finland af en Stockholmsbo) toki kuvaa päähenkilön matkustaneen laivalla suoraan Tukholmasta Tornioon, "Lapin pääkaupunkiin". Tässä sekoittuivat kuitenkin ajan hyväksymällä tavalla fakta ja fiktio, ja kyse oli niin sanotusta kehyskertomuksesta. Franzénin reportaasisarjaa voinee pitää varsin totuudellisena kertomuksena aikansa Tornionlaaksosta, eteläisestä Lapista ja Pohjois-Pohjanmaasta.
Vieläkin arvovaltaisemmassa lähteessä eli Jyrki Pietilän väitöskirjassa Kirjoitus, juttu, tekstielementti. Suomalainen sanomalehtijournalismi juttutyyppien kehityksen valossa printtimedian vuosina 1771-2000 (2008) Franzénin yhteyttä matkakertomukseen pidetään selvänä tosiasiana. Sitä käsittelevässä luvussa 7.1 "Tukholmalainen" Suomen-matkalla, Pietilä toteaa, että
"Ylipäänsä kirjallisuudessa on katsottu, että juttusarjassa on ilman muuta kyse Porthanin ja Franzénin runsas puoli vuosikymmentä aiemmin tekemän matkan raportoinnista. Rafael Koskimies kylläkin muotoilee 1960-luvun kirjallisuudenhistoriallisessa tarkastelussaan varovasti: hän arvioi kirjoitussarjassa olevan "aineksia vuodelta 1794"." (s. 332)
Tekstissä esiintynyt kirkko on valmistunut vuonna 1799, mutta silti kertomusta pidetään olennaisesti Franzénin matkakertomuksena vuodelta 1794 (s. 333)! Mitään perustelua sille, miksi sitä ylipäänsä pidetään Franzénin tekstinä, ei tästäkään löydy. Oman kirjaprojektini puitteissa taitaa olla tarvetta alaviitteelle (heh!), mutta pitäydyn [Anon]-tekijässä.

Ei kommentteja: