Aurora Margareta Thalinin omituisuus

IT 21.11.1806

PT 13.4.1811

Aurora Margaretan vanhemmat Carl Magnus Thalin (s. 9.4.1777 Uumaja) ja Annetta Henrietta Heikel (s. 5.8.1777) menivät naimisiin Oulussa 12.10.1806. Carl Magnuksen virka oli Uumajassa, jossa yhteiselämä alkoi. Mutta ei kestänyt kauaa. Annetta Henrietta lähti 22.8.1807 muutaman vierailulle vanhempiensa luo, mutta ei palannut koskaan Uumajaan. Aviomiehensä ryhtyi keväällä 1811 avioeron hankintaan. Siitä tuli totta, sillä Carl Magnus Thalin solmi toisen avioliittonsa marraskuussa 1818.

Oulussa Annetta Henrietta synnytti 29.2.1808 tyttären, joka sai nimet Margareta Aurora, mutta myöhemmin nämä esitettiin päinvastaisessa järjestyksessä. Mahdollisesti tytär ei koskaan tavannut isäänsä, joka oli kuollessaan keväällä 1825 vain 48-vuotias.

PIT 26.8.1825

Aurora Margaretan kummeina oli äidin sukulaisia, jotka ehkä ovat tukeneet molempia. Oulun rippikirjaan (1834-1842, 223) Anetta Henrietta merkittiin leskirouvaksi, mutta yhteydet Oulusta Uumajaan olivat niin tiheät, että varmasti monet tiesivät avioerosta.

Uleåborgs Tidning 4.1.1883

Aurora Margareta oli aikuinen äitinsä kuollessa 30.4.1847  ja edelleen naimaton. Hän asui Oulun toisen korttelin tontilla 86, jonka hän kuollessaan vuoden 1882 lopussa omisti uudelleen numeroituna tontiksi 20 (RK 1851-1857, 71; 1858-67, 72; 1868-1880, 65; 1881-1890, 53). 

Äidin sukulainen huolehti sanomalehteen kuolinilmoituksen, jossa ei mainita surijoita. 

Huhtikuussa huutokaupattiin "Koko kartano ja rakennettu tomti N:ro 20, 2:sessa kaupunginosassa (kuuluva neitsy Aurora Thalin'in perikunnalle)" (Kaiku 7.4.1883). Talo myytiin 3,015 markasta, jonka Aurora Margareta Thalin oli testamentannut lähetysseuralle (Oulun lehti 18.4.1883)

Hyväntekeväisyys ei kuitenkaan jäänyt hänestä päälimmäiseksi muistoksi. 

Eräs omituinen nainen on äskettäin täällä vaipunut kuolon uneen nim. neiti Thalin 74 v. ijässä. Hän oleskeli eläisään melkein ihan yksinäisyydessö huoneissaan, joissa hän piti joukon kukkoja ja kanoja seuralaisina ja tulonlähteinä. (Oulun lehti 3.1.1883)

Kanat tuskin ketään häiritsivät, sillä tontti 20 oli kaupungin ulkolaidalla, lähellä Kajaanista tulevaa tietä.

Karta öfver Uleåborgs stad

Linkkejä leikkeihin

Tällä viikolla osallistuin Museo Leikissä järjestettyyn seminaariin Leikkitietoaineistojen äärellä - myös esiintyjänä, pyhät puheeni pyörtäen. Vasta jälkikäteen kuitenkin mietin, minkä verran olen täällä blogissa esittänyt tietoa menneisyyden leikeistä.

Albert Engström

Esityksessäni käsittelin pallopeleistä kertovia ja digitoituja tekstejä loppujen lopuksi "puhtaalta pöydältä", viittaamatta vanhoihin löytöihini

• Porilaisten koulupoikien pallipeli 1830-luvulla (24.11.2014)
• Linnapalloa (1/2) (17.6.2023)
• Linnapalloa (2/2) (18.6.2023)

Muistelmat ja kirjallisuus eivät muuten olleet seminaarissa esillä leikkitiedon lähteenä. Omiin löytöihini kuuluu Lasten leikkiä (ehkä) 1840-luvun Oulussa (7.3.2022). Shampoong vedestä lapsuuden leikkeihin (28.11.2013) sisältää nimimerkin Saima (Grönstrand s. 1863?) muistoja leikeistä. Rööperin lapsen maailma 1880-luvulla (17.3.2021) lainaa muistelmaa, jossa leikitään.

Seminaarissa SKS:ää edustanut Marja-Leena Jalava kertoi leikkitietokeräyksistä, joita arkistossaan voidaan käyttää. Keräyksiä ovat tietenkin tehneet muutkin tahot. Blogitekstissäni Lautapeleistä (1.2.2012) olen maininnut Suomen muinaismuistoyhdistyksen leikkitietokeräyksen, jonka vastauksetkin ovat ehkä jossain arkistossa? Materiaalista syntyi ainakin lehtijuttusarja: Nuorison leikkejä ja kisoja. Koonnut Ari Valmari. Kanerva 6/1903, 7/1903, 8/1903, 9/1903, 10/1903.

Lautapeleistä kijoitin lisäksi myöhemmin tekstit Sigridin lautapelejä (9.6.2016) ja Peleistä näyttelynä ja muuten (2.3.2019).

Seminaarin keskustelussa vilahti kysymys aikuisten leikeistä, joihin kuuluvia joululeikkejä olen esitellyt tekstissä Sohitaan suutaria (26.12.2017). Joulukin tuli esille ja Vapriikin Katri Pyysalon esityksen joulukuvat todettiin käyttökelpoiseksi lelukulttuurin dokumentaatioksi. Leluja on mukana varhaisissa säätyläismuisteloissa kuten Jouluaatto 1840-luvulla (24.12.2020) ja Muistot joulunäyttelystä Aleksanterinkadulla (14.12.2021). Itseäni on kiinnostanut myös Lelukauppias Hanna Herlin (16.12.2021) Diabolon alkuvaiheita Suomessa (11.8.2014) ja kerran Selailin leluluetteloa vuodelta 1830 (23.12.2021).

Oskar Pletsch. Barndomsbilder 

Yhdestä Suomen varhaisesta lelutehtailijasta kirjoittamani artikkelin kohtalo on epäselvä, mutta jo kauan sitten olen tuottanut pätkät Nukkemestari Amanda Hertman (13.2.2018) ja Museoitua tyttöilyä (16.12.2011). Jälkimmäinen käsittelee lähinnä matkamuistoiksi tarkoitettuja naantalilaisnukkeja. Pyysalo sivusi esityksessään myös sitä, että kaikki nuket eivät ole tarkoitettuja leluiksi. 

Leikillä voi olla päältäkatsojille erilaisia merkityksiä. Satakunnassa / Pirkanmaalla muistiinlaitettua 1864 (7.12.2012): "Lapsien leikki kävyillä on tulkittu nälkävuoden enteeksi. Kuullostaa surulliselta ja voi hyvin kuvitella pienet kasvot kun kävyt on väännetty käsistä ja toruttu." Lasten leikeistä 1600-luvulla (14.10.2020) voitiin joutua jopa oikeuteen, minkä takia niistä on säilynyt meille edes jotain tietoa.

Suurimmasta osasta leikkejä ei jää mitään, joten kerran kysyin Mitä meillä oli ennen graffiitteja? (17.10.2023). Olen myös yrittänyt ottaa selvää Lumettomien liukumäkien alkuvaiheista (4.11.2018). Ja päädyin valokuvan Lumisodasta surullisiin kohtaloihin (23.1.2021).

Menneisyyden lastenkirjoista olen kirjoittanut hämmentävän vähän, joten listaanpa kyseiset tekstit vielä loppukaneetiksi.

• Hyvät tavat vuonna 1758 (20.9.2017)
• Kun lapsia voitiin valmentaa tulevaisuuteen (12.11.2014)
• Hyvin kuvitettu lastenkirja (14.6.2017)