Täydennysosia

1) Olivatko harhaanjohtavat havainnekuvat keskuudessamme jo antiikin Roomassa? Vai oliko Engelin suunnitelmana 1810-luvulla purkaa kaikki talot Senaatintorin eteläpuolelta? (Kuva Arkkitehtuurin historian opetusdiat, arkkitehtuuri: Helsinki, Senaatintori (C46). Aalto-yliopiston arkisto. CC BY-NC 4.0). Aikaisemmin olen esitellyt Johanneksen kirkon ja Kansallismuseon kuvat ennen rakentamistaan.

2) Kirjaprojektissani Stenfeltin moninaiset vaiheet olisi ollut käyttöä Mia Korpiolan johtaman hankkeen tuloksille, mutta hyvä niitä on lukea nyt myöhemminkin. Tieteessä tapahtuu 5/2021 sisälsi Korpiolan artikkelin Hyvät, pahat ja rumat maallikkoasioitsijat. Mielikuvat oikeudellisen tiedon haltijoista autonomian ajan Suomessa.

Espoo KM
CC BY-ND 4.0

3) Etsiessäni tietoja m.m. Tångin kaupasta kirjoituksiin Kauppoja Turun tiellä 1880-luvulla (osa 1 ja osa 2) en saanut Finnasta ulos sittemmin muuhun hakuun osunutta Espoon kaupunginmuseon kuvaa kuitista helmikuulta 1910. Vaikeaa on kaikkea löytää, mutta ehkä sitten, kun/jos olen filosofian tohtori?

4) Kirjoitin tuoreeltaan Hannu Salmen kirjasta What is Digital History? joulukuussa 2020. Lyhyehkön kirjan on nyt ehtinyt toinenkin lukemaan: Agricolassa julkaistiin Marko Halosen arvio.

5) Sanastokatsauksessa 1800-luvulta kiinnitin huomiota vähäiseen marjamäärään. Mukaan olisi sopinut linkitettäväksi Kalle Järvelän blogiteksti Viinamarjat nyt poimitaan, talvea jo myös odotetaan. 

6) Juuri kun sain julkaistua linkkilistan 1700-luvun tie- ja postirettikartoista, Postimuseo pulautti verkkoon näyttelyn Postitiet. Huom! valittuasi tien sulkemalla ensimmäinen avautuva ikkuna pääset käsiksi muuhun sisältöön.

7) Kun vuoden alussa julkaisin pätkän englanninkielistä matkakertomusta otsikolla Käynti Uppsalassa 1770-luvulla odottelin edelleen vastausta kaupungin museolle lähettämääni tiedusteluun neitsyt Marian kengistä ja Juudaksen hopearahoista. Tai en oikeastaan edes odottanut, mutta tuli sellainen kuitenkin

Skorna torde vara de venetianska sidenskorna (inv. UUK 0441) som beskrivs så här i vårt inventarium: "Röda skor med höga platåsulor av trä överdragna med rött läder. På ovanlädret broderier och tofsar av gult och rött siden samt pressade linjemönster. Venedig, 1500-tal."

​

​Vad gäller den penningpung som Judas skulle ha förvarat de 30 penningarna i, så har den uppgiften dykt upp från skilda håll. Vi vet inte exakt vilket föremål som åsyftas, men troligen är det den tyska penningpung i sämskskinn från 1500-talet som vi har (inv. UUK 0470). "Penningpung i brunt sämskinn dekorerad med vitlackerade läderremsor samt fyra “snäckor” av läder överdragna med sämskinn och dekorerade med vitlackerade läderremsor. Tyskland, 1500-t."

​

​Bifogat finns bilder av föremålen, samt utdrag ur John Böttigers Philipp Hainhofer und der Kunstschrank Gustav Adolfs in Upsala. vol 3. Stockholm: Verlag der Lithographischen Anstalt des Generalstabs, 1909, för lite mer information.

Aina voi kysyä. Valitettavasti tositarkoituksessa suomalaiseen museoon lähettämäni kysymys ei ole tuottanut vastausta.