tiistai 20. huhtikuuta 2021

Täydennysosia

Kuva: Gabriel Hildebrand, SHM. CC-BY.

1) Pari kertaa ja viimeksi arvioidessani ruotsalaisen oppimateriaalin 1300-lukua olen epäonnistunut etsiessäni kuvaa aikanaan Historiska museetin vitriinissä näkemästäni suloisesta kalenterista. Marko Halosen Glossa-esitelmän kuvissa oli vastaava Uppsalan yliopiston kirjastosta ja innostuin yrittämään vielä kerran. Ilmeisesti Historiska museetin oma kokoelmaselain on mennyttä ja sen sisältöä kannattaa hakea Kringlasta. Sieltä nimittäin löytyi Kalender av pergament.

Halosen esitelmästä on Glossan blogissa tiivistelmä Pohjolan keskiaikaiset kalenterit. Yleiskuva ja uusia näkökulmia. Kevyemmin Halosen väitöskirjasta Ylen jutussa Muistilurituksia ja horoskooppeja on, uudenvuodenjuhlaa ei – Pohjoismaiden keskiaikaisista kalentereista löytyi monipuolinen ajankuva. Halosen väitoskirjakin on verkossa: Aspects of medieval Nordic calendars : a qualitative, quantitative and phylomemetic study

2) Keskiajan Töölön Margaretan aikalainen oli “Härtönäsin Margareta”, josta Eva Ahl-Waris on kirjoittanut Herttoniemen kartanon blogiin suomeksi ja ruotsiksi. Samaan aikaan kuuluu myös Lucia Olofsdotter – storgodsägare och sponsor av Nådendals kloster, josta Anna-Stina Hägglund on kirjoittanut Åbo Akademin historiantutkijoiden blogiin.

3) Tekstissäni Naisia sotilaina esiintynyt Anna Jöransdotter on saanut pidemmän elämäkerran Inkoon historiasivustolle. 

4) Kirjoihin koskematta kerroin aikanaan kirjastoyrittäjästä 1830-luvun HelsingissäTämän yrittäjän aviomiehen syntymän 250-vuotispäivän huomioi tutkimushanke Sanojen liike ja tiedon paikat blogissaan.

5) Teksteissä Pappilasta Venäjän hoviin ja Pappilasta (?) Venäjän hoviin, osa II turvauduin häpeilemättä paremman puutteessa Wikipediaan. Puutteen sijaan kyse oli kuitenkin löytämättömyydestä, sillä myöhemmin verkossa tuli vastaan Johanna Ilmakunnaksen artikkeli Careers at the courts : Noblewomen in the service of Swedish and Russian royals, c. 1750-1850.

6) Venäjästä puheen ollen, vuosia sitten seurasin vielä vanhempaa kävelyesitettä Venäläisten Helsinki. Vastaavaa sisältöä on YouTube-kanavalla IGOR in Russia  soittolistalla Russian Finland.

7) Runsas vuosi sitten kuulin 1800-luvun päivillä Susanna Välimäen inspiroivan esityksen varhaisista naissäveltäjistämme. Nyt elämäkertojaan on Kansallisbiografiassa, mistä taustoitusta Välimäen blogitekstissä Säveltävien naisten elämäkerrat esille – Uusi tieto muokkaa sekä historiakuvaamme että tulevaisuutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti