keskiviikko 6. maaliskuuta 2024

Täydennysosia

1) Heimo Aspelinin kuva (Tuulispää 5/1909) ei tullut vastaan, kun pari vuotta sitten yritin selvittää ihmisnäytteitä kirjoittaessani yhteen liittyneistä kaksosista.

2) Sarjassa: todellisuus on keksittyä hauskempaa. Kirjoitin otsikolla "Kukaan ei ole tutkinut" ja laitoin loppukaneetiksi linkin hätäisellä tutkinnalla tekemääni henkilöjuttuun. Sain perusteellisen kommentin, jossa a) kerrottiin, että kommentoija oli kirjoittamassa perusteellista elämäkertaa kyseisestä henkilöstä ja b) että kyseisen henkilön elämästä oli kirjoitettu (aiemminkin heikolla tutkimuspohjalla) sekä naisbiografian klassikossa että Kansallisbiografiassa. 

Tarkistin muistiinpanoni blogin alkuajoilta ja totesin kirjoittaneeni kyseisen pätkän kirjasta Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla muistiin, mutta jättänyt käyttämättä. Todennäköisesti siksi, että tuolloin olin huomannut KB:n artikkelin ja ajatellut naisen saaneen tarpeeksi julkisuutta. Ei kuitenkaan niin paljoa, että olisi pysynyt mielessäni yli vuosikymmenen ajan.

3) Huomioimattomasta tutkimuksesta puheen ollen. Tein Turun tuomiokapitulin aineistoista m. m. tekstit Serkuksia kuninkaan luvalla naimisiin 1758 ja Serkuksia kuninkaan luvalla naimisiin 1760-luvulla hakematta mitään kirjallisuutta. Ei olisi edes tarvinnut lähteä kirjastoon, sillä verkossakin on Bonnie Clementssonin artikkeli Att söka kungligt tillstånd för giftermål: äktenskapsansökningar från besläktade personer under svenskt 1700-tal.

4) Kirjoitin väläyksenä povauksen historiasta "Kun kotikylien ennustajat katosivat paikalliskirjeistä, niissä esiintyi vielä hetken kiertäviä suomalaisnaisia." Hetki oli pidempi kuin tuolloin hahmotin, sillä Jokioisilta kirjoitettiin 17.4.1875 

Kortin pelaus ja tanssit ovat olleet hyvin harvinaiset, mutta nuo tytöt ovat ruvenneet pookailemaan itsiänsä ja ompa näihin aikoin kulkenut noita juoruämmiä mikä Lapualta mikä Ylänneeltä ja mainijoita kortin tuntijoita ne sanotaan olevan. Kun puhuvat suloisesti tyttöin kanssa, mitä muuta kuin kaffepannu tulelle ja korttipakka levitetään pöydälle, pookaaja se puhuu mitä sylki suuhun tuo, hän kehuu tytön omaa kauneutta, niin myös sulhasen rikkautta, jopa pian tapahtuvasta naimisestakin. Näitä juoruakan monihaaraista puhetta kuultelevat tytöt pöydän päässä käsi poskella ja suu makiassa naurussa. (Sanomia Turusta 7.5.1875)

5) Onneksi en ottanut "keisarin mitaleita" hirveän vakavasti. (Aion kylläkin vielä tutkia 1700-luvun vastaavia.) Mikko Kuitula nimittäin kuulutti pari viikkoa sitten FB:ssä:

Löytyykö suvustasi keisariaikana ritarimerkeillä, mitaleilla, arvonimillä tai muilla armonosoituksilla palkittuja ja aiheeseen liittyviä kuvia, kirjeitä tai muita asiakirjoja?
Olen aloittelemassa tutkimusta liittyen keisarilliseen palkitsemisjärjestelmään Suomessa. Arkistossa säilynyt aiheeseen liittyvä materiaali on jo hyvin kartoitettuna, mutta olen kiinnostunut myös yksityisistä aineistoista ja asiakirjoista. Tapani mukaan olen koonnut palkituista myös matrikkelin, joka ei aivan vielä kata koko keisariaikana, mutta se on tavoitteena.
Jos vastaus edellä olevaan kysymykseen on kyllä, laita viestiä henkilökohtaiseen sähköpostiini osoitteella etunimi.sukunimi@gmail.com.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti