tiistai 3. toukokuuta 2022

Historia.Hel(sinki).fi

Jo joitakin vuosia sitten oli ilmassa havaittavissa ajatus Stockholmskällanin tapaisesta sivustosta Helsingin historian esittelyyn. Viime vuoden lopussa asukaslehti antoi ymmärtää sivuston jo olevan olemassa, mutta oikeasti se avattiin eilen kaupungintalon aulassa pidetyssä tilaisuudessa. Tukholmalaista esikuvaa ei salattu, mutta Laura Kolbe julisti Helsingin tehneen työn "paremmin". Esitysten perusteella sivuston on tarkoitus palvella aineiston esittelynä, kouluopetuksen inspiraationa/tukena, päätöksentekijöiden  tietolähteenä ja turistien tietopakettina. (Englanninkielinen versio on tulossa/suunnitelmissa.)

Esityksiä kuunnellessa oli jo selvää, että Tukholman mallia ei oltu seurattu. Stockholmskällan on itselleni ollut hyödyllinen ja mielenkiintoinen nimenomaan tuomalla esiin aineistoja ja seikkoja, joista en ole aiemmin kuullutkaan. Sen varsinaisia artikkeleita en ole edes huomannut. Mutta  "Helsingin tarinan kertovassa" Historia Helsingissä (också på svenska "Historia Helsinki", josta alkanee ulvonta) ei ole kyse ensisijaisesti aineiston esittelystä vaan "virallisen historian" kirjoituksesta. Opettajia projektissa edustanut kertoi haastattelussa modanneensa artikkeleista historiantutkijoiden käyttämää outoa sanastoa pois, mikä toi mieleen Ulla Koskisen esityksen viime viikolta. Päästyäni tietokoneen ääreen sain todeta, että teksti oli juuri sitä itseään eli taivaasta laskeutunutta totuutta, jota tukeva kirjallisuuslista on lähinnä kosmetiikkaa.

Esimerkiksi voi ottaa artikkelin nimettömäksi jätetyn kirjoittajan Kävelyllä 1600-luvun lopun Helsingissä, jossa ainoa lähdeviite on Aallon Kruununkaupunkiin. En epäile hetkeäkään, etteikö esitetty tieto siitä löytyisi, mutta kovin suoraviivaista se ei ole. Mitään sukua se ei (tietenkään) näytä olevan omalle versiolleni Kävely 1680-luvun Helsingissä (osa 1, osa 2, osa 3, osa 4), jossa käytin muitakin lähteitä kuin Aallon kirjaa. Sellaista se on, kun oli harrastelija asialla.

Helsingin esihistoriaan ei anneta yhtään kirjallisuuslähdettä enkä tunnista kumpaakaan kirjoittajaa arkeologiksi. Artikkelissa ei ole linkitystä esim. Kyppi-portaaliin eli lisätiedon ääreen. 

Nykyisestä korkeasta ja mahtavasta asemastani Opinahjon tohtoriopiskelijana voin sanoa, että artikkelin Sanomalehdet aloitus

Kun Suomesta tuli autonominen osa Venäjää vuonna 1809, Turkuun perustettiin maan virallinen lehti. Sitä ennen Suomeakin koskevia virallisia kuulutuksia oli julkaistu Tukholmassa ilmestyneissä virallisissa lehdissä.

saa puoli pistettä noteeratessaan Ruotsin ajan lehdet. Olisi mielenkiintoista tietää mistä kirjallisuuslähteestä puolitotuus on poimittu, sillä itse en ole todennäköisimmältä vaikuttavasta Tommilasta löytänyt mainintaa mistään kontribuutioista Suomesta. (Puolitotuus, sillä Helsingistä lähetettiin puolivirallisiin Posttidningariin ja Inrikes Tidningariin paljon muutakin kuin "virallisia kuulutuksia" ja tekstejä lähetettiin  myös virattomiin sanomalehtiin. Tätä tietoa ei kuitenkaan löydy valmiina kirjallisuudesta.)

Sivuston "viralliseen totuuteen" keskittyvä rakenne olisi jossain määrin pelastettavissa runsaalla artikkelimäärällä, jota tavallaan esityksissä luvattiin, mutta mitään lukua ei mainittu. Koska minulla ei ole kuin aikaa, kävin valikot läpi.

Alueet 3+2+1+3+1+0+0+0=10 

Käännekohdat 3+2+1+1+2+2+2+4=17

Ilmiöt 4+0+0+1+4+0+4+3+1+2+11=30

Ainakin yksi artikkeli oli linkitettynä kahteen paikkaan eli kokonaismäärä on alle 57, mikä ei päätä huimaa. Isoin klimppi on Mikko Huhtamiehen tuottama Merelle ja maailmalle. Nämä artikkelit ovat järjellisen mittaisia ja perustuvat arkistoaineistoonkin. Sitä ei vaan ole viitoitettu niin, että noviisi ymmärtäisi mennä oikeaan paikkaan ihmeteelemään eikä edes Kansallisarkiston asiakirjoihin ole linkkiä. Tai sehän on ihan ymmärrettävää, sillä niillä ei ole pysyviä osoitteita.

Huhtamiehen Vanhasta uuteen kaupunkiin ja Sörnäisten uusi Helsinki 1638 sopisivat myös Käännekohtien alle osioon Taantuminen ja siirto. Siellä on kuitenkin niiden sijaan tuntemattoman kirjoittajan Kaupungin taantuminen ja siirto Vironniemelle. Päällekkäisyys näin varhaisessa vaiheessa sivuston elämää tuntuu tarpeettomalta.

Ainoa osuus, joka Stockholmskällanista oli kopsattu suoraan, on karttavertailu. Valitettavasti siihen ei kuitenkaan oltu askarreltu vuotta 1878 varhaisempia karttoja. Tai ehkä se on vain hyvä, sillä vuoden 1900 kartta heitti Taka-Töölössä aivan samalla tavalla kuin Geoserver-esikatselussa, jossa muuten on mukana varhaisempia karttoja. Taipaleen rajat osuivat siis toisiin kohtiin kuin käsityönä tekemässäni versiossa. Mikä voisi olla omaa taitamattomuuttani, mutta selvää viturallaan oloa on se, että kun kohdistusrasti on vuoden 1900 kartassa Sokeritehtaan päällä, on se kaikissa myöhemmissä kartoissa liian pohjoisessa ja väärällä puolella risteystä.

Mikään asemoiduista kartoista ei ulotu esim. Vuosaaren päälle eli jos olisin sikäläisiä en kokisi tätä katsoessani olevani osa Helsingin historiaa. Karttoja tietenkin olisi olemassa ja esim. Vanhat kartat esittää Itä-Helsinginkin maaston Senaatin kartoista

Twitterissä valitettiin hakutuloksista, joten teknistä siivousta on vielä tekemättä. Omassa harhailussani onnistuin päätymään Senaatintorin versioon, joka oli ilmeisesti aikaisempi iteraatio. Nykyisessä sivustossa artikkeli on yhtä pitkä ja visuaalisesti sekava, mutta sentään tekstin väri on niin tumma, että sen näkee lukea. 

Kahvikeskustelussa kuulin, että saavuttavuusvaatimuksien täyttäminen olikin aiheuttanut vaivaa. Rohkenin myös tentata sivuston ylläpitoresurssointia, josta ei esitysosuudessa ollut mitään puhetta. Vastaus ei ollut kovin lohduttava tai vakuuttava. Uskon, että tekstiä työnnetään sivustolle lisää, mutta tuleeko sitä niin paljon, että sivustolle olisi järkeä palata? Helsingin korttelien nimet ja numerot käyn ilmeisesti jatkossakin tarkistamassa Wikipediasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti