Virtuaalikonffa IV Ruotsin 1700-luvusta

Koska korona on taas siirtänyt kaikki tapahtumat, on hyvää aikaa järjestää neljäs virtuaalikonffa tukemaan väitöskirjatyötäni. (Aiemmat: Itsetehty virtuaalikonffa 1700-luvusta ja viestinnästä, Taas itse tehty 1700-luvun Ruotsin virtuaalikonffa ja 1700-luvun virtuaalikonffa III.)

Ensimmäiseksi esitettiin hyvin mielenkiintoinen Vox Turku filmi Pseudoa, Juslenius, jossa selostettiin Jusleniuksen elämänvaiheiden ohella 1700-luvun alun tiedekäsityksiä ja esitettiin enemmän tai vähemmän realistisesti ajan väitöstilaisuus.

Sitten Magnus Väesterbro pääsi markkinoimaan kirjaansa Tyrannens tid. En voinut kuunnellessani olla muistamatta äskettäin lukemaani tiukkaa kritiikkiä kirjasta, jonka ruotsalainen valtamedia oli kyllä ottanut hyvin vastaan.

Tyrannilla viitattiin Kaarle XII:een, jota valtaistuimella seurannut sisarensa esiteltiin seuraavaksi otsikolla Ulrika Eleonora - menlös mellanregent eller slipad strateg? Mukana vilahtaneita Armfeltin karoliineja selostettiin vielä tarkemmin Anders Hanssonin toimesta,

Välipalana meille esiteltiin Ulrika Eleonoraan liittyvänä Vänersborgin museon kokoelmiin kuuluva kilpikirje vuodelta 1719.

Vapauden ajan ensimmäisistä vuosikymmenistä ei ollut sanottavaa. Jonkinlaisena paikkauksena Sebastian Larsson selosti 1700-luvun käsityksiä homoseksuaalisuudesta.

Taidehistoriallisessa osiossa saimme esittelyn 1700-luvun puolivälissä maalatusta kirkonkatosta, joka on nykyään Smålands museumissa. Tätä täydennettiin katsauksella Mellan himmel och helvete - halländska kyrkotakmålningar. Kirkkomaalaus vaikutti talonpoikaisiin koristeluihin, mikä selvisi esityksessä  Jämtlandsskåpen - praktföremål från sekelskiftet 1700-1800.

Vuonna 1755 alkoi Ruotsissa setelipaperin tuotanto ja tätä selosti Richard Kjellgren.

Paperiruukista tuhtiin annokseen rautaruukkikulttuuria. Göran Rydén otsikolla Det svenska järnets roll i det transatlantiska slaveriet, mutta puhui enemmän tuotannosta Ruotsissa kuin raudan käytöstä maailmalla. Maria Björk puhui sitten otsikolla Järnbruken och Järn-Brita. Brita Behmistä (1670-1755) kuulimme kuitenkin varsin vähän. Samoin katsauksessa Bruken som byggde Sverige (Norm, Engelsberg, Ramnäs, Wanbo) avainhenkilö Lona Lisa Söderhielm (1718-1787) sitoi lähinnä ruukkeja yhteen. Kuulimme kylläkin paljon ruukkien toiminnasta ja elämästä.

Naisen rautaruukkirahalla rakennettiin ja kauttaaltaan koristeltiin 1760-luvulla suurtilan päärakennus Värmlannissa, josta saimme perusteellisen esittelyn: von Echstedtska gården, Dasset på von Echstedtska gården, Människorna på von Echstedtska gården. Puucee-kulttuuri kuullosti aika erikoiselta.

Makeana välipalana näytettiin Cajsa Wargin sitruunavaahdon valmistus, mutta valitettavasti valmista vaahtoa ei tarjoiltu. Usein ihmettelemäni kananmunien määrä resepteissä kävi tästäkin selväksi.

Toisinajattelijoiden teeman puitteisiin kuuluivat esitykset Carl Michael Bellman - nationalskalden ja Carl Bernhard Wadström - svensk slaverimotståndare. Jälkimmäinen oli lähes kokonaan uutta tietoa, Wadströmistä voitaisiin puhua enemmänkin. 

Molempien osalta tuli esille yhteys Kustaa III:een, jonka elämän perusasiat käytiin läpi esityksessä Gustav III - skandaler, sexstrul och statskupper. Sitä täydensi vielä merihistoriallinen ekskursio Linjeskeppet Wasa - från ritning till vrak. Siinä tuli esiin seikkoja, jotka minun olisi pitänyt ymmärtää Schildt-kirjan meriupseerista kirjoittaessa.

Välipalana Vänersborgin museon kokoelmista esiteltiin heitto(?)rahoja, joita Kustaa IV Adolfin elämän merkkihetkinä jaeltiin juhlivalle kansalle. Aikalaisistaan kuulimme vielä kaksi elämäkertaa: Hedvig Elisabeth Charlotta - hovkrönikören som intog tronen & Axel von Fersen – kärleksaffärer, revolutioner och en vrålande lynchmobb.