maanantai 24. tammikuuta 2022

Digihakemisto vs. Uusi Astia vs. Riksarkivet

Do diin, kun nyt Kansallisarkiston asiointipalvelusta on päällimmäisiä ongelmia korjattu on aika testata käytettävyyttä tosielämän tarpeilla. Vertailukohtana Kari Kujansuun (palkatta ja korvauksetta) kehittämä ja ylläpitämä Digihakemisto. Lopuksi hyppäys lahden toiselle puolelle, vertailun vuoksi.

Keissi lähimenneisyydestä: Haussa 1700-luvun alkupuolella Vaasassa tai Mustasaaressa elänyt henkilö. Kyseiset seurakunnat eivät ole niin usein tutkimuksen kohteena, että muistaisin ulkoa rippikirjojen saatavuutta tai sitä onko Kansallisarkiston systeemissä Mustasaaren seurakunta suomeksi vai ruotsiksi.

Digihakemisto

  1. Crtl+f , 'Vaasan' & Enter
  2. Pari lisäenteriä, skrollaus ja klikkaus kohdassa 'Vaasan seurakunnan arkisto'
  3. Klikkaus 'Rippikirjat' & päällimmäisenä näkyvissä Korsholman kattava rippikirja 1761-1768... Varmuuden vuoksi kuitenkin tarkistettava, onko Mustasaaren/Korsholman kohdalla varhaisempaa
  4. Selaimen 'takaisin' klikkauksia tarvittava määrä, Crtl+f, 'Mustasaa' ja selvää, ettei tekstiä löydy
  5. Crtl+f, 'Korsholm' & Enter
  6. Pari lisäenteriä, skrollaus ja klikkaus kohdassa 'Korsholms församlings arkiv'
  7. Klikkaus 'Huvud- och kommunionböcker' & päällimmäisenä näkyvissä Kommunionbok 1769-1776...
Uusi Astia
  1. Valinta 'toimija', hakukenttään Vaasan seurakunta & klikkaus 'Hae'
  2. Hakutuloksia 8, Vaasan seurakunta löytyy pienellä skrollauksella, klikkaus 'Näytä tiedot'
  3. Oikean reunan Littyvien aineistojen alkumömmön jälkeen näkyvissä Korsholman kattava rippikirja 1761-1768... (Kaikkiaan selattavaa olisi 27 näytöllistä eli kävi tuuri. Ellei, olisi rippikirjan otsikon nähdäkseen pitänyt klikata auki 'Vaasan seurakunnan arkisto' ja sitten joko 'Luettelonäkymä' ja siitä 'IA Kirkon pääkirjat hakemistoineen' tai samalla klikkimäärällä oikeassa reunassa ensin 'I VÄESTÖREKISTERIARKISTO' ja sitten 'IA Kirkon pääkirjat hakemistoineen'. Olisin voinut myös hakea suoraan Vaasan seurakunnan arkistoa aineistona.)
  4. Takaisin hakuun. Valinta 'toimija', hakukenttään Mustasaaren seurakunta & klikkaus 'Hae'
  5. Hakutuloksia 5, päällimmäisenä Korsholms församling, jolle on siis merkitty nimivariantti, johon haku tarttuu, klikkaus 'Näytä tiedot' 
  6. Kuten edellä rippikirja onnekkaasti esillä, muuten vaaditaan, kuten edellä, joko luettelonäkymän kautta (2 klikkausta) tai oikeassa reunassa (3 klikkausta). (Myös haku 'Mustasaaren seurakunnan arkisto' olisi tuonut esiin oikean arkiston.)
Ei toivotonta, mutta ainakin tottumattomana tuntuu hankalalta ja tehottomalta ruudun käytöltä verrattuna edesmenneeseen Vakkaan ja Digihakemistoon. Astiaan verrattuna Digihakemistossa on huomattavasti helpompaa silmäillä aineistoja eli jos ei esimerkiksi satu muistamaan (krö-höm) missä arkistossa Helsingin 1900-luvun alun digitoidut perukirjat ovat, ei vaadi suurta vaivaa selata 'Helsingin' alkuiset ja avata pari kokeen vuoksi. Tietenkin digihakemistossa on käytettävissä myös enemmän tai vähemmän täydelliset hakemistot ja esimerkiksi seurakuntien historiakirjojen kohdalla huomiot niiden otsikkoa rikkaammasta sisällöstä. 

Ja miten edellistä vastaava haku sujuisi Riksarkivetin verkkopalvelussa esim. Vaasaa vastapäätä sijaisevan Uumajan kirkonkirjojen osalta? Ulkomuistista etusivulle ja sitten klikkaukset
  1. Digital forskarsalen
  2. Specialsök
  3. Kyrkoarkiv (josta olisin todennäköisesti aloittanut suoraan, jos kävisin täällä useammin)
  4. Hakukenttään 'Umeå' & klikkaus
  5. Kolme tulosta tiiviinä listana. Klikkaus ' Umeå stadsförsamlings kyrkoarkiv' ja edessä on kahden sivun listaus kirkonkirjoista.
Jos syystä tai toisesta minua kiinnostaisi esimerkiksi varhaisimman rippikirjan komea etusivu, voisin kuvan ollessa esillä oikeasta alakulmasta kopsata suhteellisen informatiivisen lähdeviitteen: Umeå stadsförsamlings kyrkoarkiv, Husförhörslängder, SE/HLA/1010220/A I/1 (1737-1756), bildid: C0034448_00020

Kun tämä sitten myöhemmin tulisi muistiinpanoissani vastaan ja kaipaisin lisätietoa, voisin RA:n haun osaan Bildid syöttää lopun tunnisteen ja saisin linkin kuvaan. Tällä hetkellä kuvien URL:it itseasiassa perustuvat suoraan kuvatunnisteeseen, mutta Riksarkivet on varautunut osoitteiden muutokseen. Ja pystyy siis/silti tarjoamaan pysyvän tunnisteen. 

Kukaan Kansallisarkiston edustaja ei ole viimeisen 10+ vuoden aikana pystynyt minulle tai kuulleni selittämään, miksi kuvillaan ei voi olla pysyvää tunnistetta. On kyllä sanottu, että on hankalaa, mutta sama onnistuu Gallicalta, onnistuu HathiTrustilta ja onnistuu Riksarkivetilta. Tilanne pännii yleensä ottaen ja erityisesti kun muistan Kansallisarkiston edustajalta pari kertaa kuullut kommentit, joissa surkeaa käyttöliittymää on selitelty sillä, ettei ole Kansallisarkiston asia kehittää, vaan mahdollistaa kehittäminen muille. Kehitystä ei kuitenkaan kenenkään kannata tehdä ilman pysyviä kuvatunnisteita. (Olen sanonut edellä olevan monta kertaa aiemminkin, mutta omassa blogissani saan toistaa itseäni just niin paljon kuin sattuu huvittamaan.)

Marraskuun alussa avoimesti saamani viesti "Digitaaliarkiston suorien linkkien käyttötarve on meillä Kansallisarkistossa hyvin tiedossa, ja uuteen Astiaan ollaan parhaillaan toteuttamassa uudelleenohjausta näille linkeille." asettui perjantaina erikoiseen valoon, kun sukututkijoiden FB-ryhmissä alkoi kiertää huhu, että kyseistä uudelleenohjausta tehdään vain pari vuotta. Mikä on ymmärrettävää sillä a) narc.fi-domainista ollaan luopumassa ja b) uusilla kuvilla ei ole vanhan mallista URL:ia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti