maanantai 25. maaliskuuta 2024

"Ruotsalaisten kartanojen" tietokannasta löytyi Suomeakin

Alkukuusta kaivelin perhettä, jonka jäsenet 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa lähtivät Helsingistä Ruotsin kartanoihin. Onnekkaasti muistin syövereistä puski "se ruotsalainen tietokanta", joka yhtä onnekkaati on edelleen olemassa ja Googlella löydettävissä.

Svenska herrgårdar ei ole mikään digitaalisen historiantutkimuksen helmi tai riemuvoitto. Siihen on kuitenkin kirjoitettu auki perusteosten tietoja, joita ei tarvitse siis tutkimuksen keskellä juosta tarkistamaan kirjastoon. Arvostin erityisesti sitä, että tietoihin on jätetty aukkoja eli mukana ei ole ylenmääräisesti lisätulkintaa.

Plussaa tulee tietenkin myös lähteiden merkinnästä, miinusta tosin siitä, että kirjallisuuslistaa ei verkkosivustolla vielä ole. Asiaa tuntevan on helppo tulkita E:t Elgenstiernaksi, mutta joku muu ilmaisu vaati luovaa googlausta.

Sydäntäni ei myöskään lämmittänyt Kokemäen kirjoitusvirhe.


Suomen osalta tilatiedot ovat jo lähes sata vuotta vanhasta sarjasta Suomen kartanot ja suurtilat, johon itse suhtaudun lähteenä varauksellisesti. Lisäksi tiloja on poimittu Elgenstiernasta, mikä tarkoitti, että Kokemäen kohdalla oli minulle täysin tuntemattomia nimiä kuten Olofsgård ja Possi. Edellisen omistaja oli 1800-luvun alussa Otto Reinhold Brander ja Digihakemiston mainiolla sanahaulla selviää, että tila sijaitsi Lammaisten kylässä Nakkilan seurakunnan puolella. Possiin puolestaan on sijoitettu vänrikki Otto Fredrik Schauman vuonna 1834. Googlauksella hän löytyy Kokemäen rippikirjasta Kiettareen Purrista. 

Eli käyttö vaatii lähdekritiikkiä, mutta voi tarjota hyödyllisiä vihjeitä joko sukunimillä tai paikannimillä hakien. Erityisesti palaan tänne, jos jonkun suurtilan sijainti Ruotsissa on epäselvä. Lisäksi sivustolta löytyy taas yksi versio kartanon (herrgård) määrittelystä. Tästä teemastahan ole kirjoittanut ainakin teksteissä Hämeenkylän kartanon hallinnasta ja Kokemäen Vuolteesta ja kartanon määritelmästä

Niitä etsiessä tuli vastaan viimevuotinen Kartanot kartalla?, jonka olin onnekkaasti unohtanut. Kyseiseen tietokantaa kylläkin osuin alussa mainitussa selvityksessä ja totesin, että siellä oli yksi kartanon omistaja yhdistetty aivan väärään aatelissukuun. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti