Harjoiteltuani Strömstenin plantaasilla ja Bergalla (1, 2, 3, 4 ja 5) sain vihdoinkin Töölön Taipaleen huvilat kartalle. Dokumentoin suorituksen vaihteeksi videoksi Töölön Taipaleen "huvilat".
Alkeiden jälkeen oli aika siirtyä suurempiin haasteisiin, jota yritin kertaalleen keväällä 2022. Marginaalista aihetta tutkiessa pitää tutkia marginaalitkin ja vielä oli tihrustamatta varhaisten maisemakuvien horisontti. Eugen Hoffers kuvasi Nikolainkirkon tornista vuonna 1866 panoraaman, joka kuuluu Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmiin. Sen otoksessa 8 näkyy rautatieaseman takana massiivinen Turun kasarmi. Kohti pohjoista jatkaneissa otoksissa 9 ja 10 on Töölönlahden länsirantaa, kun oikein tarkasti katsoo.
Ilahduttavasti mukana on yksi edelleen olemassa oleva rakennus eli Hakasalmen huvila, jonka jätin yllä olevan leikkeen oikeaan reunaan. Myös sen vastapäätä on tuttu rakennusmassa. Tallgrenin huviloista kun on myös myöhempiä otoksia, kuten lännestä kohti Viertotietä otettu.
Sen aivan oikeassa reunassa on Hakasalmen huvilan nurkka ja kokonaisena näkyy Tångin kauppa. Jos se oli olemassa jo 1866, niin rakennus jäi panoramassa puiden taakse. Espoon tullin ja Hakasalmen huvilan väliin ja hämmästyttävän monta isoa rakennusta, mutta minua kiinnostaa Töölö, joten jatkan pohjoiseen.
Hakasalmen huvilan jälkeen maisema on huomattavasti tyhjempi, mutta Bergan alueella on ainakin 3 rakennusta, joista yhdessä vaaleaksi maalatut seinät ja isot ikkunat. Yllä olevan leikkeen oikeassa reunassa on linjassa kolme ladon omaista rakennusta. Ne vastaavat hyvin toistuvasti Taipaleen karttoihin piirrettyjä rakennuksia, jotka olivat Tykistöpihan rajalla ja sen puolella. Tämä tarkoittaa, että Taipaleen rakennukset jäävät Hesperian puiston peittämiksi.
Kiseleffien huvilaa seuraa tietenkin Töölön sokeritehdas, mutta mikä on tornillinen rakennus sen jälkeen?
Näkymä on hyvin samankaltainen C. A. Hådhin tentatiivisesti vuoteen 1867 ajoitetussa kuvassa, joka on otettu Siltavuoren kallioilta. Hieman eri kulmasta kasarmialueesta kivirakennuksen eteläpuolella näkyy enemmän ja aivan vasemmassa reunassa voisi olla Taipaleen(kin) rakennuksia.
Se, että pitkä moni-ikkunainen (eli katkoviivalta näyttävä) rakennus on kasarmialueella varmistuu Hoffersin Alppilasta vuoden 1870 tienoilla ottamasta valokuvasta, jossa (vaihteeksi) kasarmin kivirakennus on jäänyt sokeritehtaan taakse. Valitettavasti latojonoa ei erotu rajamerkiksi, mutta vasemman reunan talojen "pitää" olla Taipaleessa.
Olisiko sinulla mahdollisesti tietoja Uuden Metallitehtaan Oy Helsingissä -yhtiöstä, joka toimi jossain Taipale 5:n rakennuksissa?
VastaaPoistaYhtiön esitys
Sori, kommenttien seuraaminen unohtunut. Uudesta metallitehtaasta olen koonnut tietoa sanomalehdistä ja siitä tulee pari kappaletta Taipale-historiikkiini. Aika lyhytaikainen yritys.
VastaaPoista