Everstiluutnantti Baeckmanin isälinja

Maanantaisen lupaukseni mukaan Otto Ehrströmin kirjan Fredrik Wilhelm Baeckman. En landsman och krigare från Napoleons tid jämte en framställning av historien om det "engelska arvet" ryöstöviljelyä. En kuitenkaan ala selittää englantilaista perintöä, jonka varmat yhteydet Suomeen ovat lähinnä parin avainhenkilön kääntyminen Turun akatemiassa. En tosin malttanut olla kaivamasta KB:n digitoinneista yhtä ilmeisesti monista perilliskuulutuksista (Posttidningar 24.3.1812). 

Fredrik Wilhelm Baeckmanin oikeus kyseiseen perintöön riippui hänen isälinjastaan. Perintörahat hän sai versiolla, jossa maanantaisessa tekstissä mainitun isoisänsä Gustaf Beckmanin (s. 1735) vanhemmat olivat verokirjuri Petter Beckman (s. 1715) ja Maria Thorwöst (k. 1742). Kriittistä oli, että Petterin isäksi oli saatu korpraali Eric Beckman Arborgasta. (E-vokaalin käyttö on voinut olla tarkoitushakuista tai vaan normaalia kirjoitusasun vaihtelua.)

Ehrström ei anna omasta sukututkimuksestaan kovin yksityiskohtaisia tietoja. Hänen mukaansa Gustafin isä on Petter Beckman, joka oli aikaihminen ja manttaalikomissaari Satakunnassa vuonna 1715 eikä näin ollen Arbogan korpraalille tuolloin syntynyt Petter. Sekaannusten maksimoimiseksi, myös verokirjuri/manttaalikomissaarin isän nimi oli Eric.

Ettei lähdekriittisyys mene ylenmääräiseksi, otan totena Yrjö Kotivuoren yo-matrikkelin, josta löytyy Maria Thorwösten kanssa naimisissa oleva Petter Bäckman. (Marian Thorwösten isovanhemmat olivat maankuulut tehtailijat Petter Thorwöste sekä Elin Johansdotter Såger ja vanhempansa Johan Thorwöste ja Helena Eriksdotter Rosendal (jonka isä oli Turun hovioikeuden asessori Erik Andersson Rosendal († 1690), veljen matrikkelitietojen perusteella).)

Tämä Petter kuoli Luvialla 15.8.1737 eli vain pari vuotta Gustafin syntymän jälkeen, jos vuosi edellä pitää paikkansa. Valitettavasti hautausmerkinnästä ei selviä asuinpaikka, mutta Satakunnan tutkijalla on käytettävissään jokeri eli Lasse Iso-Iivarin luettelot, joissa Petter isännöi Luodonkylän Heinilän rusthollia. Sitten ei enää tarvi kuin tietää, että Luodonkylä on ruotsiksi Norrby ja rippikirja aukeaa oikeasta kohdasta. Gustaf on merkitty jo 1734 päätetylle aukeamalle, mutta listan viimeiseksi, joten syntymävuosi voi olla suunnilleen 1735. Seuraavalle aukeamalle on lapsikaarti merkitty muuttaneeksi Uudellemaalle. Verkkolähteet eivät näytä tietävän, missä Maria Thorwöste kuoli vuonna 1745.

Lapsisarja ei tunnu verkossa vaikuttavia sukututkijoita suuremmin kiinnostaneen. Kotivuoren avulla selviää, että isonvihan alkaessa Lohjalla syntynyt Johan kouluttautui papiksi. Viran saanti osuu äidin kuoleman jälkeiselle vuodelle eikä näin auta suuremmin. 

Johanin vuoden 1717 paikkeilla syntynyt Ulrica-sisar oli kihloissa jo vuonna 1742, sillä Kotivuoren poiminnoissa

Pohjan ja Karjalohjan käräjät 1.12.1742 f. 922v (S: D: Gaf Lieutenanten Herr Johan Nirberg, Rätten tilkänna, huruledes Studenten Jacob Cavonius igenom, Bref til Herr Kyrckioherden i Lojo, Magister Abraham Roering, sökt förbiuda Lysningen, til thet Ächtenskap, som Herr Lieutenantet täncker fulborda med Jungfru Ulrica Beckman på Joenpäldo.

Täällä ennenkin esitellyn Cavoniuksen yrityksistä huolimatta avioliitto solmittiin, sillä 

Pohjan ja Karjalohjan käräjät 12.3.1745 f. 268 (S: D: Ingaf i Rätten Lieutenanten Herr Johan Nirberg then skrift som hans Swär moder, afledne Mantals Commissarien Peter Beckmans äncka Maria Törwest, åt hennes äldsta Son, Studenten Johan Beckman, den 2. sidstledne Januarii utgifwit)

Lohjan  rippikirjassa 1762-1772 Joenpellossa näkyvä kapteeni Johan Fabian Nirbergin rouva Ulrica Backman (s. 1717) on siis sama kuin Ulrica-tytär Luvialla. Johan Fabian Nirbergin kuolema näkyy rippikirjassa, hänet haudattiin Lohjan kirkkoon 5.6.1766. Ulrica asui elämänsä loppuun Joenpellossa, hänen hautajaisensa vietettiin 11.4.1780.

Ulrica lienee tullut Joenpeltoon suoraan Luvialta, sillä rippikirjan 1735-44 s. 155 tilalle on merikitty Maria "Torwist", neidot Helena ja Ulrica, joista jälkimmäisen määre vedetty yli avioliiton yhteydessä, ylioppilas Johan, neito Gretha ja Gustaf, jonka edessä on luku 15. Valitettavasti Lohjan emäseurakunnan seuraavaa rippikirjaa ei ole säilynyt. Janakkalan Vähikkälän Tuomolassa 27.9.1790 78-vuotiaana kuollut "neito" Helena Beckman lienee perheen esikoinen, sillä SukuForumin keskustelussa mainitaan samassa kylässä kuollut Ulrican tytär. Margarethan osalta on esitetty Kotivuoren matrikkelitiedoissa kysymysmerkillä varustama hypoteesi, että aviomiehensä oli vuodesta 1746 Fagervikin ruukinsaarnaaja Jacob Starckou. Maantieteen perusteella uskottavaa.

Anjalaan päätyneen Gustafin varma yhdistäminen perheeseen ei vähällä työllä näytä onnistuvan. Ottaen huomioon, että kaivattu Gustaf avioitui Ruotsinpyhtäällä vuonna 1750, syntymävuotensa lienee lähempänä vuotta 1730 ja mahdollisesti ennen vuotta 1727, jolloin perhe Iso-Iivarin mukaan tulee Luvialle. 

Yhteys tuntuu kuitenkin mahdolliselta, joten on syytä vielä tarkistaa näkemykset Petter Bäckmanin Eric-isästä. Ehrstöm pitää varmana, että tämä oli kotoisin Inkoosta, mutta ei tässäkään kohdalla selitä lähteitään. Ehrströmin Eric oli isonvihan paossa Ruotsissa, mikä auttoi sekaannusta siellä asuvaan kaimaansa.

Tjaa. Kotivuori tuomiokirjaviitteisiin nojaten todistaa, että kyseessä oli Pohjan Elimon ja Lohjan Karstun Joenpellon rusthollien omistaja, vuokraaja Erik Persson Bäckman, jonka vaimo oli Helena (Mattsdotter Öhman?). Asutuksen yleisluettelossa he ovat Pohjan Elimossa vuonna 1690 ja  vuonna 1694. Karstun kylää en SAY:stä paikantanut ja valitettavasti verkkoesitykset tilan historiasta keskittyvät Eeva Joenpeltoon johtavaan myöhempään omistajasarjaan. Lars Federleyn sivustolla Erikin tilaomistukset esitetään laajempina ja lapsia tunnetaan useita. Hän on yhdistänyt Gustafin Erikin pojanpojaksi ja löytänyt hänelle syntymävuoden 1726. Sivustolla ei ole lähdeviitteitä.