Sandén yhdistää aprillipilailun kevään juhlimiseen ja karnevalisointiin, jota harrastettiin erityisesti/ainakin eteläisessä Ruotsissa, joka oli kuulunut Tanskaan (s. 79-83). Värmlannissa 1700-luvun alussa kirjoitettu yksityiskohtainen kuvaus juhlasta nimeltä majfesten tai majgrevefesten tuo kulkueineen mieleen televisio-ohjelmassa näkemäni keväisen peltojen siunauksen Englannissa ja Ritvalan helkakulkueen. Majfesten ajoittui huhtikuun ja toukokuun vaihteeseen, mutta Sandén mainitsee myös helluntain maallisen juhlinnan. Tai juhla saatettiin siirtää helluntaiksi siksi, että oli kielletty juhliminen vappuna.
Aprillipilasta Sandén tuntee maininnan Englannista jo 1500-luvulla, mutta toteaa Ruotsissa kirjallisten tietojen olevan vähäisiä ennen 1800-lukua. Jälkimmäisen voin kokemuksellani vahvistaa. Mutta ottaen huomioon kevään juhlinnan ja huhtikuun arvaamattoman sään, Sandén on valmis uskomaan ja esittämään, että aprillipilailua on harrastettu jo 1600-luvulla.
Todisteet jäävät kuitenkin vähäisiksi. Växjön tuomiokapitulissa on vuonna 1667 nuorukainen oli huijattu hakemaan isännälleen vaatteita. Asian selvittelyssä sanomakseen on kirjattu "måste gå den länge vägen April, och alldeles omsont [förgäves] med lång näsa". Sandénilla on viite pöytäkirjaan, mutta hän ei mainitse, missä kuussa pilailu oli tapahtunut. Esimerkkinsä Länsigöötanmaan Hässtadista vuonna 1742 on muistaakseni kuluneempi. Pitäjässä kiersi viesti, että jumalanpalvelus pidettäisiin tuntia aikaisemmin kuin normaalisti ja osa uskoi. Asian selvittelyssä viestistä käytettiin sanaa "aprilsedel", missä ei ole järkeä ellei april jo tarkoittanut aprillia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti