Ennen Kustaa III:n sotaa Töölössä eläneitä

Espoon tulli
oikeassa alakulmassa

Tähän mennessä mikropaikallishistoriassani varhaisin havainto elämästä Töölössä on ollut Kustaa III:n sodan aikaan perustettu sotasairaala. Tilanteen korjaamiseksi tutustuin Opinahjossa kanssani jatko-opiskelevan Veikka Kilpeläisen graduun Salaviinarinkien toimintaympäristöt Helsingissä 1770–1787. 

Käsiteltynä aikana Espoon tulli oli nykyisen Runebergin patsaan paikkeilla ja vesi liplatti vielä läheisessä Kluuvinlahdessa. Paitsi talvisin, jolloin lahti oli jäässä ja tarjosi lisää kulkureittejä. Lähimpänä tullia oleva Kamppi oli "suurelta osin sotilasaluetta, jossa tosin sijaitsi esimerkiksi köydenpunomo ja porvareiden puutarhoja" (s. 37). (Oheinen kartta Kansallisarkistolta: Töölö / Tölö; Karttoja selityksineen kaupungin alueella olevista viljelysmaista 1765-1767 (B7Helsinki:31/1-7)

Tämä on tuttua, mutta en ollut tullut ajatelleeksi, että kaupunginaidan ulkopuolella asuttiin virallisesti. Kilpeläinen kuitenkin toteaa rippikirjaan 1785–1794 nojaten, että "Espoon tullin lähialue oli hallinnollisessa mielessä osa kaupunkia, mutta myös sen rajaseutua. Asukkaat kuuluivat Helsingin seurakuntaan, mutta kaupungin tulliaita rajasi kuitenkin alueen ulkopuolelleen" (s. 67) 

Kyseisessä rippikirjassa tosiaan on "Kampissa ja Töölössä" asuvia 12 aukeaman verran. Toisella aukeamalla ennestään tuttu pormestarin tytär eli olen taas unohtanut ennen tietämääni. Porvarien "plantaaseilla" asuu tyypillisesti pariskunta ja palkollinen. Porvari H. Tammelinin krouvi on kirjattu kahteen kertaan, ilman elämää sivulle 91 ja sivulla 99 siellä asuvat Matt Holmström ja vaimonsa Maria. Valitettavasti varhaisempaa rippikirjaa ei ole säilynyt, joten tätä on haastavaa yhdistää Kilpeläisen tuntemaan Espoon tullin läpi kulkeneen Turun tien varrella olleeseen anniskelupaikkaan Grönbergskan krouvi, jota vuonna 1773  piti leskirouva Greta Lund (s. 68). Kilpeläinen kutsuu paikkaa myös Töölön krouviksi ja toteaa Greta Lundin asuneen krouvirakennuksessa (s. 69). 

Lastenkirjassa 1789-1804 Kamppi ja Töölö on eroteltu niin, että jälkimmäiseen osaan kuului huomattavasti vähemmän väkeä. Heidän poimintansa veisivät ohi otsikon aikarajauksen, joten hypätään historiakirjoihin. 

Tö-haut Hiskiin kertovat "Töölössä" asui Kapteeni Wallenin palvelija Fröling, jonka Helena-vaimon 17.9.1760 synnyttämä poika sai nimen Carl Friedrich ja kuoli pian. Maria-vaimonsa 5.4.1765 synnyttämä tytär nimettiin Margareta Lovisaksi. 

Tiilitehtaan käynnistyttyä luonnollisesti Töölössä asui sen työntekijöitä. Tiilenlyöjä Joh. Ersson ja vaimonsa Ingeborg Hansdotter saivat Gustaf-pojan 15.9.1779.

Pisin vaikutus Töölössä lienee ollut Henrik Appelbergilla, jonka jo 50-vuotias vaimo Ingeborg Larsdotter synnytti 3.4.1788 Carl-Pojan. Appelberg oli tässä vaiheessa armeijasta eronnut sotilas. Vaimo kuoli punatautiin 51-vuotiaana 6.10.1789 Töölössä. Henrik Appelbergin kuollessa 85-vuotiaana 24.3.1809 häntä tituleerataan vuokraajaksi. 

Muisti kaupungissa on lyhyt, mutta rohkenen silti esittää hypoteesin, että tämän Appelbergin mukaan on tunnettu "den såkallade Appelbergska åkern i Thölö", jota kaupunki kauppasi vuokrattavaksi sanomalehti-ilmoituksissa vuodesta 1833 ja vielä vuonna 1845. Vuokraajina mainitaan tukkukauppias Kiseleff ja karvari Gardberg, mutta harmittavasti pellon paikkaa ei tuoda mitenkään esiin. (mm. Helsingfors Morgonblad 10.6.1833, FAT 21.4.1837, 17.01.1845). Pekka Korvenmaa on Narinkka-artikkeliinsa Säätyläispuutarhasta kivikaupunkiin. Töölön raitiovaunuhallien alueen vaiheita 1820-1980 päässyt käyttämään kaupunginmuseon kokoelmiin kuuluvaa karttaa, johon viitaten hän kertoo Appelbergin peltojen sijainneen "etelässä" suhteessa Furuhjelmin huvila-alueeseen, jota olen jo esitellyt. Eli ehkä lähellä mikropaikallishistoriani varsinaista kohdetta.

Haaveenani on muuten, että joku keksii miten nämä kaupungin aitojen ulkopuoliset peltopläntit saataisiin kartalle. (Sama karttakokonaisuus kuin yllä.)