Ylen Äkkilähtöjä menneisyyteen jakoi FB:ssä pari päivää sitten ylläolevan kuvan überinformatiivisella saatteella "Lumisota!! Vuotta ei ole valitettavasti merkitty kuvaan, mutta eiköhän tämä viime vuosisadan alkupuolelta ole?" Kommentoijat kiinnittivät huomiota lasten yhtenäiseen vaatetukseen ja yhden mielestä Suomussalmelle sopimattomaan taloon, joten innostuin selvittelemään.
Kuvalähde on "Aalto-yliopiston arkisto, Gustaf Nyströmin postikortit". Suomussalmi-haulla se tulikin Aallon arkiston Finnasta esiin, ajoittamattomana ja metatiedolla "Kuvassa lapset leikkivät lumisotaa Suomussalmella." Samalla haulla löytyi selvästi samaa sakkia saman rakennuksen edessä eli "Kuvassa vasemmalla teksti Suomussalmi. Kuvassa rivissä lapsia ja taustalla iso puurakennus."
Jälkimmäinen kuva on Suomen naisessa 4/1913 kuvittamassa artikkelia Suomussalmen lastenparantola. Siitä selviää, että parantola oli 1.10.1910 saanut vuokrata entisen Ämmän ruukin päärakennuksen. Valokuvat ovat siis ajoitettavissa välille 1910-13. Lastenkodiksi 1902 perustettu laitos muuttui vuonna 1906 parantolaksi, johon otettiin "etupäässä lapsia, jotka potevat yleistä heikkoutta, risatautia ja rauhaskipua, kroonillisia suolihäiriöitä, sekä lapsia tuberkuloottisista kodeista taikka sellaisia, joissa epäiltiin taipumusta tähän tautiin."
Seuraavassa numerossa jatkuneen tohtori K. E. Lindenin selostuksen mukaan "Lasten ikä on tavallisesti ollut 3—13 vuoteen, mutta usein on oltu pakoitettuja sekä lasten kurjan tilan, että monien perheiden hädänalaisen, aseman ja suuren lapsijoukon vuoksi, ottamaan 1—2 vuodenkin vanhoja lapsia. Lasten luku on keskimäärin noussut 50 vuodessa, korkein määrä on ollut 57." Ravintoa Linden kuvaa tarkasti, sillä "Kesäaikana oleskellessaan kodeissaan huomattiin useampain lasten pysähtyneen kehityksessään taikka taantuneen, mikä ei kuitenkaan näy johtuvan tilapäisestä kivusta, vaan riittävän ravinnon puutteesta, sillä tultuaan taas takaisin laitokseen, lisääntyi lasten paino äkkiä."
Suomussalmen lasten surkeista oloista saa artikkelista lisätietoa. Valokuvien oton aikaan paikkakunnalla toimi lisäksi Charlotta Wetterstenin nälkävuosina perustama turvakoti, joka muuttui kesäkuussa 1911 lasten ja nuorten orpokodiksi. Mutta Ahti Veteläisen opinnäytteen perusteella "Vuoteen 1914 saakka orpokodissa oli vielä myös vanhuksia ja vammaisia". Uuden muodon johtajaksi saapui 19.10.1911 Mikko Holi, jonka työparina oli Josefiina Konttinen. (Kirkon nuoriso 9/1936) Heistä oterru valokuva julkaistiin lehdessä Nuorten airut 12/1913.
Lehden toimitus katsoi tarpeen julkaista jokaisen "holhokin" nimen, syntymäajan ja elämäntilanteen ennen lastenkotiin tuloa. Vasemmalla Konttisen vieressä olevan tytön ollessa kuusivuotias "lähti isä Amerikkaan. Myöhemmin jätti äiti Huldan nuoremman siskonsa kanssa kotitorppaan isovanhempainsa luo, matkustaen jonnekin pohjoiseen." Takanaan on ensimmäisenä taloon tullut, joka oli ollut ensimmäisiä myös yllä kuvatussa lastenkodissa, jossa oli ollut "8 tai 9 talvea". Kesät tyttö oli kulkenut äitinsä ("vähämielinen torpparintytär") mukana ympäri tai oli ruokolla jossain talossa. Viisi vuotta nuorempi sisarensa on oikeassa reunassa poikien keskellä. Yksi pojista oli menettänyt äitinsä kahden viikon vanhana. Toisen "Isä on kuollut äkkiä suksilleen. Äiti, nykyään mielisairas ja rampa, elänee vielä." Kolmas muistaa olleensa neljävuotias, kun äiti jätti ja meni "teille tietymättömille". Neljännen äiti oli elossa, mutta koska tämä oli talvet kokkina tukkisavotoissa olivat muutkit perheen lapset vieraiden hoidossa.
Toivottavasti nämäkin saivat leikkiä lumisotaa.
P. S. Ylen kontekstittomista kuvajaosta palasi mieleen Puhtaaksi pesty lastenkoti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti