lauantai 28. joulukuuta 2019

Täydennysosia


1) Hämeenlinnan naisvankien opettaja Alma Schulman ei ollut Hämeen linnan näyttelyssä ensimmäistä kertaa julkisuudessa vaan  hänet oli virkasisariensa kanssa esitelty Suomen naisessa 20/1917.
Kuvassa äärimpänä oikealla on opettaja Amalia Calonius, keskellä vartija J. Gröndahl, vasemmalla opettaja Alma Schulman sekä eri kuvassa opettaja Viivi Demander. [...]
Pienipalkkaisina, ilman lomia ja laskematta askeleitaan tai työtuntejaan ovat nämä naiset kaikkensa työlleen antaneet. Nyttemmin ovatkin nämä toimet entisestään paljoa edullisempia, eikä ollenkaan niin raskastöisiä kuin aikaisemmin. Juuri tämmöinen työ on sopiva niille nuorille naisille, joita uhrautuva mieli ja hellä sydän velvoittaa etsimään tyydyttävää toimintaa. Yllä kuvatut naiset ovat antaneet jalon, rohkaisevan esimerkin siitä. 
2) Tekstini Anna Rauhalan esityksestä sai suuren suosion ennen kuin väitöskirjansa Neulonnan taito oli ilmestynyt verkkoon.

3) Turun yliopisto julkaisi sivuston ja kirjan Intertwined histories. 150 years of Finnish-Namibian relations. Yhdessä artikkelissa todetaan
The first Namibian child to take this long voyage to the far north was Nanguroshi, (also spelled Nanguloshi) who was taken to Finland around 1875 by the missionary Pietari Kurvinen and his wife. She was baptized in Finland as Eva Maria, and returned home in 1880. Little else has been written about her, although one could probably find out more. 
Kyllä, olisi ollut mahdollista löytää Nanguroshista lisää tietoa.

4) Vaaterekonstruktioiden (viimeksi 1471) yhteyteen on pitänyt, mutta aina unohtunut, linkittää Stockholms läns museumin jutut. Jos nyt sitten vihdoin:
5) Helsingin yliopiston somettaja pyysi Twitterissä oman yliopistonsa tutkijoita kommentoimaan minkälaiset yliopiston internetsivut pitäisi saada aikaan. No, kohderyhmän valinta ei estänyt minua kaivamasta esiin tuoreita näkemyksiä
  • Asiakaslähtöisyydellä ilman markkinahurmosta tarkoitan tässä sitä, että esim. sivut rakennettaisiin palvelemaan asiantuntemuksen tarvitsijoita yliopiston ulkopuolella, ei toistamaan sisäistä laitosrakennetta. Se ei yleensä voisi ulkopuolisia vähempää kiinnostaa. (Miia Kosonen 17.12.2019)
  • Hello every history dept website, could you just make all staff pick 3 keywords (century, region and some general theme) and make those searchable. Yes this would be easier than clicking on all 27 names separately. Thank you. #digitalhumanities (Mikko Toivanen 9.12.2019)
Sekä tietenkin oman tuoreehkon blogitekstini. Keskustelussa selvisi kateissa olevista jatko-opiskelijoista Tuuli Heinoselta, että "Ainakin arkeologian puolelta tuolta näyttävät löytyvän vain ne, joiden rahoitus tulee työsuhteen kautta yliopistolta, eikä kyllä niistäkään kuin osa, eli kadonneita riittää. Tutkimusportaali on vähän kattavampi mutta siellä taas hakua on vaikeampi rajata." ja "Ilmeisesti muutaman työsuhteisen kohdalla kyse on vain siitä, että heillä ei ole sivua tutkimusportaalissa joten tieteenalat puuttuvat henkilöhausta, eli löytyivät sitten osaston alta. Apurahalla tekevät puuttuvat sitten taas kokonaan."

Lycka till suunnitteluun ja jalkautukseen. Toivottavasti jossain vaiheessa kuunnellaan oikeastikin ulkopuolisia, sillä intranet ja internet ovat eri tarkoituksiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti