Täydennysosia

1) Helsingin seurapiirien ihailluin neito 1840-luvulla oli Marie de Traversay, jonka isä oli muuttanut kaupunkiin virkansa takia. Oheinen kuvansa julkaistiin Fyrenissä 14/1904. Naisen muisto oli silloin (jokseenkin) ajankohtainen, sillä hänen muistelmansa oli julkaistu venäläisessä lehdessä ja Helsingfors-Posten oli esittänyt niistä valittuja paloja 7., 18. ja 25.8.1903. (Näköjään muistelmat on julkaistu venäjäksi kirjana vuonna 2014. Omilla taidoillani en kirjaa Finnasta löydä eli mahdollisesti ei ole minkään kirjaston sisäänostajaa kiinnostanut.)

Teksteistä omia intressejäni kosketti tanssiaisten yhteydessä tarjottu ruoka: voileipiä ja olutjuustoa! Näköjään olin törmännyt ruokalajiin viimeksi lokakuussa, mutta tanssiaisten ohella tuli äskettäin eteen Tiina Miettisen julkaisema muistelma, jossa olutjuusto on osa mamsellien illallista.

2) Ruotsalaisen lehden innoittamana etsin järjestysnumeroin nimettyjä lapsia, mutta epäonnistuin. Toisin kuin nimettömäksi jättäytynyt kommentoija, joka löysi Porista kauppakapteeni Carl Pettersonin lapsikaartin, jossa

1. Carl Eric *15.2.1838 
2. Bror Secundus Frithiof *6.6.1840  
3. Gustaf Julius Tertius *9.10.1841  
4. Hampus Qvartus (Mortimer +) *19.8.1843 
5. Magnus Qvintus Sebastian *29.1.1845 
6. Nicolai Sextus Knut *16.3.1849 

Toinen kommentoija totesi nimien Toinen, Kolmas, Viisi ja Kuudes löytyvän väestörekisterin nimipalvelusta.

3) Armemuseumin näyttelyssä opin, että Ruotsin armeijan voitonmerkkeinä keräämiä sotalippuja pidettiin 1800-luvulla esillä Riddarholmin kirkossa. Kiitos 1830-luvun lopussa kaupungissa käyneen taiteilijan Mayer tiedän nyt myös miltä lippu- ja rumpuasetelmat kirkossa näyttivät. Haarniskat olivat yllätys. (kuvat: Wikimedia, Wikimedia ja Wikimedia)

4) Vuosia sitten esitin neuvoja kirjasta Älykäs emäntä eli neuwoja koto-lääkkeisiin, henttojen waatteitten pesemiseen, niinkuin sametin ja hattujen, monenmoisen tahron poisottamiseen waatteista, rottain ja muitten syöpäläisten poisahdistamiseen j.p.m., ynnä lisäyksen kanssa, sisältäwä wähäisen, mutta päälleluotettawan wärikirjan, jossa neuwotaan 2o erinäistä wäriä painamaan (1863). Vuodenaikaan liittyen pari lisäystä samasta:

• Välikappale nuuhaa eli nenä-vuotoa vastaan. Survo pieneksi sipulia, kastele etikalla ja pane nenääsi, niin taukkoaa (lakkaa) nenän vuoto.
• Välikappale talvella paleltuneitten jalkojen parantamiseksi. Ota hyvin väkevää paloviinaa, pese aamuisin jalkasi tällä, kääri jalkasi paperilla ja kaada vähä paloviinaa kenkiisi, niin jalkasi eivät enää palellu.

5) Kuten Tieteen päiviltä ja Tieteiden yöstä raportoidessani mainitsin, osa esityksistä videoitiin ja ovat sittemmin tulleet YouTubessa julkaistuiksi. Kunpa olisi satsattu myös esittelyteksteihin sen verran, että olisi kopioitu ohjelmassa olleet tiedot. Tai edes otsikot kokonaan.

• Rohkeus, pelkuruus, sankaruus – Sodassa osoitetusta rohkeudesta ja sankarien kuvista (Paneeli: Oula Silvennoinen, Ville Kivimäki, Mirkka Danielsbacka)
• Rohkeasti ammattiin: ensimmäisten suomalaisnaisten matka lääkäreiksi, juristeiksi ja papeiksi (Heini Hakosalo: ”Rohkea ja terve siinä pitää olla" – Naiset lääkärinuralla 1800-luvun Suomessa. Mia Korpiola: Naiset taistelemassa pääsystä juristin ammattiin Suomessa 1890–1910. Esimerkkinä Agnes Lundell. Päivi Salmesvuori: Pappina ja ihmisenä. Naisten pitkä tie alttarille Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa.)
• Rohkeus avata historian kipupisteitä (Paneeli: Erkki Tuomioja, Juho Saari, Nina Santavirta, Satu Lidman ja  Anne Heimo)
• Taigan ja tundran tarina – geenit, kielet ja kulttuurit pohjoisessa Euraasiassa (Jussi-Pekka Taavitsainen: Lisäävätkö uudet metodit tulkinnallista rohkeutta? Arkeologia ”kovien” ja ”pehmeiden” tieteiden yhteistyön koekenttänä. Päivi Onkamo ja Outi Vesakoski: Uralilaiset kielet ja geenit. Juha Kantanen: Kotieläinten, ihmisten kumppaneiden, esihistoria uralilaisten kielten alueella. Valter Lang: Itämeren suomalaisen kulttuurin ja kielen synty uuden arkeologisen, lingvistisen ja arkeogeneettisen tiedon valossa – arkeologin näkökulma.)
• Pioneeritutkijat Suomen tiedeinstituuttien menneisyydessä ja nykyisyydessä – osa I (Eeva-Maria Viitanen: Tiedettä instituuteissa. Elise Garritzen: Rohkea revisionisti Vatikaanin arkistossa – Henry Biaudet ja suomalaisen reformaatio-tulkinnan haastaminen 1900-luvun alussa. Patricia Berg: Hilma Granqvistin antropologinen pioneerityö Palestiinassa 1920- ja 1930-luvulla. Björn Forsén: Wilhelm Lagus – suomalainen pioneeri Mustallamerellä ja Ateenassa 1800-luvun puolivälissä.)
• Pioneeritutkijat Suomen tiedeinstituuttien menneisyydessä ja nykyisyydessä – osa II (Sani Kontula-Webb: Rohkeasti tutkimaan Venäjää… Venäjälle. Anna-Maria Wiljanen: Gustaf Johan Ramstedt ja Japani. Laura Hirvi: Pioneerien rooli sikhien muuttoliikkeessä. Martti Pärssinen: Kadonneiden kulttuurien jäljillä Amazoniassa.)

Nämä olen tietenkin lisännyt soittolistaani Historiaa Suomesta ja suomeksi.