lauantai 4. marraskuuta 2017

Täydennysosia

Museovirasto Kansatieteen kuvakokoelma  KK2364:14 CC BY 4.0
1) Yllä kuvattu björköläisen pojan vesivärimaalaus "Turkin keisarista" ja hänen puolisostaan muistuttaa niin paljon kistebrevien kuvakieltä, että en suuremmin hämmästy, jos joskus tulee vastaan vastaava painokuva. (Tietenkin tyyli vastaa myös Taalainmaan koristemaalausta.)

2) Vuosia sitten jaoin minimuiston Topeliuksen luennolta Helsingin yliopistossa. Viime viikolla SLS avasi Topeliuksen tekstien verkkojulkaisuun osan Föreläsningar i geografi och historia, josta pääsee arvioimaan ilmaisunsa koskettavuutta nykyihmiselle. Tai voi verrata tyyliään M. A. Castréniin, jonka
Luentoja suomalaisesta mytologiasta tuli viime viikolla verkkoon SKS:n toimesta.

3) Vuonna 2015 esiin nostamani pulpettien kulttuuriperintö Helsingin yliopistossa oli kierrätetty jo Ylioppilaslehdessä 17-18/1915 suomennoksena.

4) Revittyäni pelihousuni Ylen "avioerouutisoinnista" asiallisemmin kommentoineen tuttavani ideaa hyödyntäen julkaistiin Ylen sivuilla artikkeli Julkista nöyryytystä, syyllisen jäljittämistä ja lavastamista – tätä oli avioero sata vuotta sitten. Asiallisempi verkossa saatavilla teksti on Eino J. Ahlan artikkeli Erivapautuksella myönnetyistä avioeroista ja näkökohtia avioero-lainsäädäntömme uudistuksesta (Lakimies 1/1915), jonka alussa todetaan
Avioerolainsäädäntömme vanhentuneisuus on tunnettu tosiasia. — Laki ei tunne muita avioeron syitä, kuin ne mitkä ruotsalais-suomalaisessa lainsäädännössä jo puolen neljättä vuosisataa sitten tunnustettiin, nim. huoruus ja omavaltainen hylkääminen (N. K. 13: 1, 4 ja 6). Kuta enemmän vapaamieliset käsitykset ovat yhteiskunnassa saaneet jalansijaa sitä suuremmaksi on käynyt tarve avioeronsaantiin. Siitä taas on ollut seurauksena, että avioeron saamiseksi on ollut pakko ruveta kiertämään lainsäännöksiä. 
Asianosaiset esim. sopivat siitä, että jompikumpi matkustaa joksikin ajaksi ulkomaille ja toinen sillä välin panee vireille oikeudenkäynnin avioeron saamiseksi "omavaltaisen hylkäämisen" perusteella. Kun "karannut" sitten asiamiehen kautta tulee ilmoittamaan aikovansa edelleenkin pysyä poissa, saadaan oikeuden vapaamielisen asiaan suhtautumisen avulla avioeropäätös, jossa julistetaan toisen puolison muka "häijyydestä ja ynseydestä" karanneen. Avioeron saanti tällä perusteella on muodostunut rikkaiden privilegioksi. 
— Ne taas, joilla ei ole varoja tai tilaisuutta matkustaa ulkomaille, useimmin alempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat puolisot, ryhtyvät järjestämään keinotekoisen aviorikosdraaman, jota katsomaan kutsutaan pari hyvää ystävää. Kun oikeus taaskin suhtautuu asiaan myöntätuntoisesti, tullaan helposti päätökseen, jolla syyllinen puoliso, — kun syytön tietenkään ei tahdo hänelle anteeksi antaa — tuomitaan jonkun sadan markan sakkoihin ja avioeroon.
5) Ja mitenkö Yle Historia (sittemmin "Äkkilähtö menneisyyteen") vastasi kritiikkiini Riutula-jutustaan?
Ensivaikutelma kommentista on kuin väitettäisiin, että Lehtola haluaa sulkea silmänsä joltakin. Dokumentilla tarkoitettaneen Ylen verkkosivujen tekstiä, jota ei ole edattu mitenkään.

6) Keskisarjan esiintymisen saaneen epätavallisen julkisen kritiikin (kritiikissä itsessään ei ole mitään epätavallista) loppukaneetiksi

7) Aikanaan yllätyin Raumasta pakotienä ensimmäisen maailmansodan alkaessa. J. A. Halosen artikkeli Rauma matkustajatulvan aikana Otavassa 3/1915 olisi tarjonnut lisätietoa, mutta tuli eteen vasta Kansalliskirjaston uuden avauksen myötä.

8) Tukholman uudessa lelumuseossa muistaakseni mietiskelin voisiko leluista kertoa muuten kuin nostalgisoiden. Suomenlinnan lelumuseon blogista opin, että ainakin Saksassa on leluteollisuuden museo.

9) Huhtikuussa kokoamieni varhaisten sanomalehtien "levikkitietoja" täydensin jo toukokuussa. Sittemmin huomasin Valvojassa 8/1918  Alpo Silanderin toteamuksen
Käytettävissäni on ollut otteita peruluetteloista, joita tehtiin Finströmin kirkkoherran Backmanin kuoltua 1784, Marttilan kirkkoherran Zidénin jälkeen 1801, Pyhäjoen kirkkoherran Vestzynthiuksen jälkeen 1805, Paraisten kappalaisen Montinin jälkeen 1806 ja Marttilan kappalaisen Backin jälkeen 1808. Kyseenalaisissa pesissä oli Tidningar jälkeläisineen ja ruotsinmaalaisia lehtiä mutta ei yhdessäkään Tietosanomia.
Rohkenen epäillä, että perukirjojen otteet on tarjonnut Gunnar Suolahti.

10) Useampaan otteeseen mainituista korttipeleistä tällä kertaa täydennykseksi vuonna 1895 julkaistu Regler för skruf-whist, utarb. efter de i Finland och Ryssland vanligaste spelbruk till ledning vid spel af vanlig s.k. klassisk skrufwist, köpskrufwhist och paketskrufwist för såväl yngre som äldre skrufwhistspelare 

11) SLS:n esitelmämaratoonin (jossa olin kuulijana paikan päällä kahdessa osassa) esitysten julkaisu Ylen Areenassa on ilmeisesti valmis. Historiaan liittyvät ainakin seuraavat
klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti