Zimmermannin juttu (4/5)

Jo "surkean-kuuluisa" Zimmermannin kuoleman selvittely jatkui Kuopiossa 17.1.1879 (Savo 17.1.1979, Tapio 18.1.1879). Tammikuun kolmen päivän istuntojen jälkeen todistajien lukumäärä oli ylittänyt neljä sataa, mutta mitään hyödyllistä ei selvinnyt (Tapio 22.1.1879, Savo 24.1.1879). Helmikuun alun istunnon jälkeen Tapioon toimitettiin aiempaa yksityiskohtaisempi teksti, jossa uskottiin tutkinnon lähenevän loppuaan. Vielä oli kuitenkin joukko todistajia, jotka eivät olleet saapuneet paikalle (Tapio 5.2.1879, Savo 7.2.1879, Tapio 8.2.1879).

Jälleen pidettiin noin kuukauden tauko ja aloitettiin taas saavuttamatta ilmeistä läpimurtoa (Tapio 22.2.1879, Savo 28.2.1879, Tapio 1.3.1879, Tapio 5.3.1879, Savo 7.3.1879, Tapio 8.3.1879). Parin viikon tauon jälkeen jatkettiin samaan tapaan (Tapio 19.3.1879, Tapio 22.3.1879, Tapio 26.3.1879, Savo 28.3.1879, Tapio 29.3.1879, Tapio 2.4.1879, Tapio 5.4.1879, Tapio 9.4.1879). Savon toimittaja ajatteli jutun näyttävän "vihdoinkin lähenevän päättymistänsä", kun uusia todistajia ei enää ollut jonoksi asti (Savo 10.4.1879). Istunnot eivät kuitenkaan heti loppuneet (Tapio 30.4.1879, Savo 2.5.1879, Tapio 17.5.1879, Tapio 21.5.1879, Savo 23.5.1879, Tapio 11.6.1879, Savo 13.6.1879).  

Vasta heinäkuun alussa saatiin kiinni viranomaisten kaikin keinoin hakema Erik August Särkioja, jonka uskotiin olleen tarjoilijana Holmbergin ravintolassa Zimmermannin viimeisenä iltana (Savo 1.7.1879, Tapio 2.7.1879, Tapio 16.7.1879). 

Särkioja kertoi kerjuumatkallansa toissa vuonna myöskin olleensa Kuopiossa ja jonkun aikaa syksyllä Holmberg'in palveluksessa, josta hän kuitenkin pienten varkauksien tähden tuli pois, jolloin hän ensin meni Leppävirroille ja sieltä sitten Suonenjoelle. Täällä oli hän, ollessaan kyytipoikana Toholahden kestikievarissa, Rautalammin kirkolla ensi kerran kuullut Zimmermann'in katoamisesta puhuttavan. Holmberg'ista oli hän siis lähtenyt pois ennen kysymyksessä olevaa tapausta, josta hän muutoinkaan ei mitään tietänyt. (Savo 18.7.1879) 

16-vuotias Särkioja lähetettiin passittomana kotiseudulleen Kalajoelle, jossa hänet tunnistettiin Varjakan holhouslaitoksesta karanneeksi. Tässä yhteydessä nuorukainen innottui kertomaan, että "hän muutamana yönä joulukuussa 1877 oli nähnyt kauppias Keinäsen lyövän Zimmermannia otsaan, ja, Zimmermannin ruvettua apua huutamaan, Holmbergin, Ranisen ja buffettimamselin karanneen Z:n kimppuun sekä lyöneen häntä useampia kertoja mortelilla. Syyksi miksi hän ei Kuopion raastuvan-oikeudessa totta puhunut, sanoi Särkioja sen, että hän muutamalta syytöksen alaiselta henkilöltä oli muka saanut 600 m. rahaa," (Tapio 13.8.1879)

Särkioja lähetettiin tietenkin takaisin Kuopioon, jossa häntä kuultiin suljetuin ovin. Muitakin todistajia oli kuultavana, ennen kuin käsittely jälleen keskeytettiin kuukaudeksi (Tapio 16.8.1879, Tapio 20.8.1879). Tällä välillä Särkiojan luotettavuus kyseenalaistettiin Varjakan holhouslaitoksen johtajan sanomalehtikirjoituksessa:

Huomattava tässä on: miten Särkioja olis muutamissa viikoissa, ensin: ehtinyt samota Kuopioon; toiseksi: saavuttaa niinkin paljo luottamusta että hän voi tulla passariksi (kypariksi); kolmanneksi: persoonallisesti tuntea osan Kuopion kaupungin asujamista (Keinäsen, Ranisen y. m., sekä ajurit päälle kaupan); sekä neljänneksi: yön pimeydessä, Holmbergin kartanolla, voi tuntea Airaksisenkin, joka ei ollut kaupunkilainenkaan, sekä vasta tullut kaupunkiin? Tämä on suurempi edistys kuin mitä tavataan tavallisilla ihmisten lapsilla. (Savo 2.9.1879)

Tähän vastattiin samoissa lehdissä: 

Varmuudella on P. J. tietävinään että S:ja Lokakuussa oli Brahen kaupungin markkinoilla, mutta siinä on suuri erehdys, sillä usein mainittu S:ja on ollut, oman puheensa mukaan, jota myös vierailla miehillä toteen näytettiin, Ravintolan pitäjä Holmbergissa, Loka- Marras- ja Joulukuussa, käskyläisenä; jonka Holmberg myös itse oikeuden edessä myönsi. Olisi tuo lysti tietää, jos P. J. on itse nähnyt S:jan Brahen markkinoilla, yhtä selvästi kuin eräs Herra myöskin, nimeltä Jurva, oli ehkä unissa nähnyt vainaaja Zimmermannia vaasassa, kolme päivää ennen täältä löytöä, josta mainittu Jurva kiirehti luvattua palkintoa Z:n löydöstä saamaan. (Tapio 17.9.1879)