tiistai 16. tammikuuta 2024

Historien om Sverige eteni vuoteen 1658

Ennen joululomaa vuoteen 1560 jäänyt SVT:n Historien om Sverige jatkui sunnuntaina jaksolla, jossa päästiin Kustaa Vaasan hautajaisista Kaarle X Kustaan hallintokauden loppuun. Tästä jaksosta on varmasti sanottavaa Hallannin museon keskustelusarjassa Gränsland, jossa ohjelmaa on katsottu pitkään Tanskalle kuuluneen alueen näkökulmasta. Minä puolestani katsoin ohjelmaa jälleen Suomi-keskeisesti ja kuunnellen kuin piru raamattua.

Niinpä metsäsuomalaisten esiintyessä kiinnitin huomiota kolmeen seikkaan. Ensimmäistä kertaa puhuttiin sisäisestä kolonisaatiosta, jonka yhteys Kaarle herttuaan ehti jo unohtua, kun suomalaiset levittäytyivät sinne ja tänne asumattomaan erämaahan. (Tässäkään jaksossa ei mainittu Lappia tai saamelaisia sanallakaan.)

Luonnollisestikin Savosta tulleet esitettiin polttamassa kaskea. Käsitykseeni kaskiviljelystä ei kuitenkaan sopinut lause "Flera år hinner gå innan skörden kommer från svedjebruken". Pikainen katsaus verkkolähteisiin tuottaa useita mainintoja, joissa satoa saadaan samana tai seuraavana kesänä. 

Kaskirukiista tehtiin puuroa nimeltä motti, joka on säilynyt perinneruokana tähän päivään. Kielestä ja kulttuurin säilyttämisestä ei puhuttu mitään.

Koska sarjassa keskitytään nykyisen Ruotsin alueeseen nuijasota jäi mainitsematta ja 30-vuotinen sota oli siellä jossain. Hallinnon kehitys sai enenmmän ruutuaikaa, joten tuli selväksi, että Oxenstiernaa esittämään oli valittu komia mies ja hänet esitettiin yhtä erinomaisena. Mukaan olisi toki vielä mahtunut postin perustaminen ja Posttidningar. Jakson katsonut 1600-luvun tutkija Heiko Droste kommentoi Sinitaivaalla: "Besvärligt är bara denna eviga hagiografin över Axel Oxenstierna. Ju, han var väldigt skicklig, men det var inte bara en dygderik och klok adelsman i rikets tjänst. Han blev ofattbart rik på köpet, något som gärna glöms bort." Toinen kriittinen kommentinsa kuului "30-åriga kriget betalades inte med skatter."


Kun sisäinen kolonisaatio oli saatu vieritettyä suomalaisten vastuulle, siirtomaaharjoitukset Pohjois-Amerikassa ja erityisesti orjuuteen liittyvä Afrikassa liitettiin valloonimaahanmuuttaja Louis De Geeriin. Valloonit olivat ainoat mainitut maahanmuuttajat, vaikka esillä olleelle kaivosalueelle rekrytoitiin osaajia myös Saksasta. Tietenkään ei sanottu mitään ulkomailta rekrytoidusta sotaväestä.

Göteborgin perustamista hollantilaisten avulla ei mainittu, eikä lukuisten uusien kaupunkien kreivin aikaa Suomessa, vaan kaupungit ohitettiin yksittäisellä kartalla, jolla kerrottiin Pohjanlahden länsirannan uusista kaupungeista. 

Jakso rakentui kuninkaan ja talonpoikien varaan. Nämä yhdistettiin jännittävästi esinekulttuurilla eli rinnastamalla kuninkaan kruunu morsiuskruunuun. Talonpoikaiskulttuuria esiteltiin erityisesti pariutumisen osalta ja selitettiin yöjalassa käyntiä.

Talonpoikaishäiden ruokailussa näytti olevan seisova pöytä, jonka historiallisuudesta en ole aivan varma. Tarkkasilmäiset varmasti löysivät dramatisoinnista muutakin mömmöä. Itse kiinnitin huomiota hovin pöydässä istuneen naisen minimalistiseen kampaukseen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti