Millaisena verkkopalvelu avattiin?

Viime viikolla tuttavani FB:ssä huuteli Kansalliskirjaston historiallisen sanomalehtiarkiston avausajan perään. Minua ennen vastannut tarjosi tentatiivisesti vuotta 2004 ja lähdeviitettä artikkeliin Tuula Pääkkönen et al. "Digitized newspapers jotain". Oma tarjoukseni oli vuosi 2001 ja linkitin blogitekstini Milloin verkkopalvelut avattiin?, jossa oli mukana erilaisia lähdeviitteitä. Blogitekstissä oli myös huomio, että verkkopalvelun avaamisen määrittely voi olla haastavaa, sillä ensimmäinen versio voi olla vain luonnos tulevasta sisällöstä ja toiminnallisuudesta.

Saman argumentin keksi ensimmäinen vastaaja ilmeisesti blogitekstiäni avaamatta. Hän muisteli, että vuonna 2001 avatussa versiossa ei ollut ollenkaan sanahakua, vaan että tarjolla oli vain digitoidut kuvat ja digitaaliseen muotoon siirretty artikkelihakemisto. (Alkuperäisen hakemiston tekijöistä ks. Sanomalehtiä selannut Zelma Lindh, Sanomalehtiä selannut Toini Swan & Lisää sanomalehtiä selanneita naisia) 

Hmmm... Toiminnallisuudesta vuonna 2001 en sano juuta tai jaata palaamatta menneisyyteen Wayback machinella. Onneksi vanha URL on pysynyt muistissa ja tullut myös suhteellisen usein tallennetuksi. Varhaisin näkymä on tarjolla päivältä 26.10.2001. Tuolloisen etusivun mukaan kyseessä oli julkinen testausvaihe. Tarjolla oli toiminnallisuudet "Selailu | Haku | Laajennettu haku | Artikkelihakemisto | Palaute". Haku oli ihan tutun näköinen sanahaku eli tuttavan tuttavan muisti prakasi. 

Voidaan toki argumentoida, että testausvaiheen aikana palvelu ei ollut Ihan Oikeasti Auki. Teksti "julkinen testausvaihe" hävisi etusivulta välillä 3.12.2003-14.12.2003 eli erimielisyyden voi päättää toteamalla, että olimme molemmat väärässä ja palvelu avattiin joulukuussa 2003. Tuolloin, tai tarkemmin sanottuna 12.12.2003 "Sanomalehtikirjasto sisältää 70 nimekettä ja 413 000 sivua", kuten etusivulla myöhemmin luki. Määrää voi verrata siihen, että nykyiseltä etusivulta löytyvän uutisen mukaan vuonna 2022 digitoitiin 2,9 miljoonaa sanomalehtisivua.

Mutta mitä luki artikkelissa Pääkkönen et al.? Minun tiedonhakutaidoillani moista artikkelia ei löytynyt sen paremmin Pääkkösen tutkijaprofiilista kuin Googlen tuloksista. En siis tälläkään kertaa onnistu löytämään Kansalliskirjastossa työssä olevan näkemystä avausvuodesta. Myöskään toisinaan esityksissä vilautettuja käyttötilastoja ei googlaten löydy. Tiina Hölttä on graduunsa Digitoitujen kulttuuriperintöaineistojen tutkimuskäyttö ja tutkijat saanut tiedon muutamalta tuolloin tuoreelta vuodelta, jolloin kasvu ei näyttänyt räjähtävältä.