1857: hullu susi

Sanan-lennättimen 18.7.1857 kotimaan uutinen Viipurista.

Hullu susi. Nyt on noin kaksi viikkoa sitten kun 6 lasta eräässä, liki kolme peninkulmaa Viipurista kaukana ja Lappeenrantaan päin saattavan tien varrella olevassa, talossa istuivat kartanon pihalla, leikkien lampaiden kanssa. Vanhin heitä, karjaa paimentava lapsi, oli noin 13 vuoden vanha. 

Siinä he istuivut kesä-lämmässä ja surusta tietämättä, kun selkeänä päivänä susi rynnäsi kartanolle, sieppasi lampaan ja pistiin sen kanssa läävään. Paimen-lapsi huutamaan ja sutta läävästä karkoittamaan. Susi karkasiki läävästä ulos ja hyppäsi lapsen niskaan, siitä toiseen ja kolmanteen ja puri samaa kyytiä joka ainoan lapsen pahan päiväiseksi. 

Vanha ukko tuli kohta hätään ja koitti suden kanssa taistelua, huutaen mitä jaksoi talon miehille, jotka pellolla työtä tekivät. Sieltä tuliki mies seipäällä ja tappoi suden, mutta kovin myöhään ehti hän apuun. Kaksi nuorimpaa lasta makasivat pihalla jo hengettöminä, muilta oli niska-suonet poikki ja ukolta käsi suden hampailla haavoitettu. 

Ukon haavoja ei talon väki kovin pahoiksi katsona, jonka tähden ukko jätettiin kotiin, mutta ne hengissä vielä olevaa 4 lasta olivat niin huonoja että ainoastaan hurstissa oli mahdollista niitä Viipurin lasarettiin kantaa. Surullista oli nähdä neljä hurstia perätysten kannettavan pitkin maantietä ja 4 henkeä joka hurstia pitämässä ja lapsiraukat niin huonoja, että tokkopa niistä kukaan enää eloon virkistyy; ja kuinkapa ukonkin kanssa käynee, sillä hullun suden puremat haavat ovat kuolettavia, vaikka pienetki ovat.

Kustaa Emil Klintin
valokuva
Satakunnan museo
CC BY 4.0

Muuta samana vuonna:

• Rahvaan huvitteista vuonna 1857
• Teatterielämää Helsingissä alkuvuonna 1857
• Kolarin kirkolla alkuvuodesta 1857
• Päänsä menetystä pelännyt Iisakki Antinpoika Niemi
• Valeuutinen Nälkämaalta
• Hesperian puistossa 1848-1858
• Kirjasten Lukemisia kansalle julkaisu jatkui
• Ilmestyi jatkokertomus Kanerva
• Pyhän Henrikin kappeli vihittiin Kokemäellä 18.6.1857. Rakennus sisältää ja suojaa hirsirakenteen, joka perinnetiedon mukaan oli aittaa, jossa pyhä Henrikki saarnasi. Sen suojelusta oli tehty päätös 1839, mutta rakennuksen aikaansaanti vaati aikansa.