perjantai 14. huhtikuuta 2023

Kelloromaaneja!

Eilen lainaamani muistelman lista 1890-luvun kelloromaaneista eli arvoesinekaupan tukena vihkoittain myydystä viihdekirjallisuudesta herätti halun tarkistaa löytyisikö nimikkeitä lisää. Ja löytyihän niitä lähteistä, joiden numeroitu lista on alareunassa. Mitä enemmän mainintoja, sitä selvempi tapaus?  Vuosiluvut ovat suuntaa-antavia, sillä ne on poimittu joko Fennicasta tai lehti-ilmoituksista, joissa nimenomaisesti kyse kelloromaanista. Selvästi kelloromaaneina on muistettu myös muuta huonolaatuiseksi arvioitua tai vihottain myytyä kirjallisuutta. 

Ned Buntline: Väkevä Joe ja hänen seikkailunsa kullankaivajien kesken Californiassa. 1891 (? 1899) [8] (Ilmestyi Amerikassa)

Alexandre Dumas: Montekriston kreivi. Kustantaja porilainen kauppias B. A. Pihl [1] [5] [6] [8] [10](Ilmoitus aikomuksesta myyntiin kellojen kanssa Satakunta 31.3.1891)

Alexandre Dumas: Maailman herra (Montekriston kreivin jatko-osa, jota Fennica ei tunne erillisenä). Kustantaja porilainen kauppias B. A. Pihl [1] [2] [5] [6] [8] (Ilmoitus aikomuksesta myyntiin kellojen kanssa Satakunta 31.3.1891)

D. James: Aarniometsän tyttäret. historiallis-romanttinen kuvaus Länsi-Amerikasta. Kustantajat M. Lindroth ja tamperelainen kelloseppä J. Hollt  1893-1896 [1] [2] [3] [4] [5] [6] [7] [8] [9] [10] (Ilmoitus Tampereen uutiset 9.1.1895) Todennäköinen alkuteos Krause, Chrys.: Die Töchter der Wildniß oder der Siebentödter. Historische Erzählung (Berlin L.J. Heymann 1867)

Eugène Sue: Kuljeksiva juutalainen eli Jerusalemin suutari. I. W. Pihl 1895 [1] [3] [5] [6] [8] Alkuperäisteos Le Juif errant (1844–45).

Viktor von Falk: Berliinin pyöveli. Kustantaja tamperelainen kelloseppä John Malm. 1895 [2] [3] [6] [7] [8] [10] (Ilmoitus Tampereen uutiset 16.3.1895) [1] mainitsee kelloromaanina Pariisin pyövelin, josta ei ole muuta tietoa, joten ilmeisesti on muistanut kaupungin väärin. Alkuteos Falk, Victor von: Der Scharfrichter von Berlin. SensationsRoman nach Acten, Aufzeichnungen und Mittheilungen des Scharfrichters. Sensations-Roman (Berlin A. Weichert 1890)

Kirjastonhoitajan ammattitaidolla vuonna 2004 kirjoittajan taustasta ei löytynyt tietoa, mutta nyt ruotsalaisista lehtidigitoinneista hakien selviää, että "År 1890 gjorde den tyska bokhandeln sin stora affär genom skarprättaren Krantz' memoarer, hvilka i bearbetning af Victor von Falk bokstafligen eröfrade världsmarknaden" (Dagens nyheter 27.7.1903). Miehellä, jonka virallinen nimi oli Hans Heinrich Sochaczewski (1861-1922), on Wikipedia-sivu vain sloveeniksi, mutta toisaalla on biografia saksaksikin

Ruotsissa tuotantoaan käänsi/julkaisi Otto Hässler ja tätä kirjoittaessani sekä Wikipediassa että Libriksessä väitetään, että Victor von Falk oli Hässlerin salanimi. Lähetin tästä Kungliga biblioteketiin tiedustelun. Sain niin surkean vastauksen, että googlasin esiin kirjan Der Kolportage-Roman. Bibliographie 1850 bis 1960 (1993) ja sen laittoman pdf:n, joilla pääsin monen tämän listan alkuperäisten versioiden jäljille. Teoksessa yhdistämiseen viralliseen nimeen suhtaudutaan varauksellisesti, mutta ei ainakaan tarjota ruotsalaista Hässleriä. (Kyseisen kirjan voimalla sain KB:n henkilökunnan ottamaan näkemykseni vakavasti ja kysyttyään vielä erikseen Saksasta, Librikseen tehtiin jotain fiksauksia.)

Alkuperäisteoksen kansi ja kuvitusta

Rosvojoukko Berliinissä eli Salamurhaajan puoliso [4] [6] [8] (Ilmoitus Kaiku 1.3.1895, jossa todetaan, että "alkukielellä on tätä kirjateosta jo myyty 350,000 kappaletta") Fennica ei tunne alkuperäistä kirjoittajaa. Libriksessä "Otto Hässlerin" tuotantoa silmäillessä ilmeinen vastine on Förbrytarligan i Berlin eller lönmördarens maka : kriminalroman (1892-93). Todennäköisesti alkuperäinen teos on saksalainen, vaikka se ei ollut tunnistettavissa edellä mainitusta bibliografiasta.

Alexandre Dumas: Kolme muskettisoturia. 1895 [5] Romaani oli jo ilmestynyt kokonaisena Gummeruksen kustantamana vuonna 1889. Esim. ilmoituksessa Rauman Lehti 25.5.1895 Alfred Kordelinin välittämä kelloromaani. Kordelinin elämäkerroissa hanke mainitaan taloudellisesti epäonnistuneena.

W. Clarenburg: Yön herra eli Pariisin uusimpia salaisuuksia. Kustantaja porilainen Otto Andersin. 1895 [3] (Ilmoitus Aura 23.10.1895) Libriksessä on samalla tekijänimellä nimeke Nattens herre eller Paris nyaste mysterier, jolla verkkohakien esiin tuli Helle Waahlbergin artikkeli Les Mystères urbains au prisme de l'identité nationale. « Ridicules imitations d'Eugène Sue ou de Paul Féval » : les mystères urbains scandinaves. Sen perusteella alkuteos on Aurélien Schollin Les Nouveaux Mystères de Paris (1867).

Kuolemaan tuomittu eli Uskottomuuden uhri. 1895-1896 (Ilmoitus Pohjalainen 30.1.1896) Fennica ei tunne tekijää.

G. von Brühl: Hilda, vangin morsian. Kustantaja porilainen Otto Andersin. 1895-1896 [7] (Ilmoitus Pohjalainen 30.1.1896) Todennäköinen alkuteos Brühl, G. von (eli Füllborn, Georg): Hilda die Braut des Sträflings oder das Gespenst der alten Abtei. Kriminal-Roman (Dresden Adolph Wolf 1886)

Vsevolod Vladimirovitsh Krestovskij: Pietarin mysteeriot taikka Kylläiset ja nälkäiset! Kustantaja haminalainen Juho Häkkänen. 1896 (?) [3] [10] (Ilmoitus Uusimaa 3.3.1896.) Maininta "viime aikoina kansan keskuuteen levitettynä" jo Laatokassa 27.11.1895. 

Pierre Zaccone: Punainen lyhty. 1896 [1] [4] [8] (Ilmoitus Wiipurin sanomat 23.5.1896) Alkuperäisteos lienee La Lanterne rouge (1872).

Pierre Zaccone: Vankikoppi N:o 7. 1896 [2] [4] [8] (Ilmoitus Wiipurin sanomat 23.5.1896) Alkupeäisteos lienee La Cellule n°7 (1874).

C. A. Vulpius: Rosvopäällikkö Rinaldo Rinaldini. 1896 [3] [10]

Henry de Kock: Meren haltijat. 1897-98, [1] [2] [8] Alkuperäisteos ehkä Les Démons de la mer (la Fiancée du corsaire (1862)

Eugène Sue: Neekeriorjan kosto. Kustantaja porilainen Otto Andersin. 1897. [8] (Myynnistä vihkoittain useita ilmoituksia, mutta kelloromaaninakin: Rauman lehti 19.6.1897 & Uusi Savo 13.7.1897)

C. Georg Starbäck: Engelbrekt Engelbrektin poika (Ilmoitus Rauman lehti 19.6.1897)

Victor Petterson: Piirteitä Helsingin elämästä (Ilmoitus Rauman lehti 19.6.1897)

Fritz Reuter: Vainonajoilta. Kertomus Napoleonin sodan ajoilta. Kustantanut porilainen Otto Andersin.  (Ilmoitus Uusi Savo 13.7.1897) Kirjoittajan tuotantoa oli suomennettu Wikipedian perusteella runsaasti jo tätä ennen.

Linnan vanki (Ilmoitus Uusi Savo 13.7.1897)

Hänen korkeutensa (Ilmoitus Uusi Savo 13.7.1897)

Mauri Jókai: Mustia timantteja (Ilmoitus Uusi Savo 13.7.1897)

Albert Blanquet: Luutnantti D'Artagnanin seikkailut. Kustantanut porilainen Otto Andersin. [8] (Ilmoitus Uusi Savo 13.7.1897) Miehen Wikipedia-sivun bibliografian perusteella alkuperäisteos todennäköisesti  Les Amours de d’Artagnan (1858).

Alexandre Dumas: Molemmat Dianat. Kustantaja M. Lindroth. 1897 [2] [6] [8] (Ilmoitus Tampereen Sanomat 14.1.1897)

Alexandre Dumas: Kuningatar Margot. Kustantaja tamperelainen kelloseppä J. Hollt. 1897 [9] (Ilmoitus Wiipurin sanomat 17.1.1897)

Alexandre Dumas: Kreivitär de Monsoreau. Kustantaja tamperelainen kelloseppä J. Hollt. 1897 [9]  (Ilmoitus Wiipurin sanomat 17.1.1897)

Alexandre Dumas: Ne neljäkymmentäviisi. Kustantaja tamperelainen kelloseppä J. Hollt. 1897 (Ilmoitus Wiipurin sanomat 17.1.1897)

Emile Desbeaux: Amerikan salaisuuksia eli Kultamiehet. Kustantajana porilainen Otto Andersin. 1897 [8] Miehen Wikipedia-sivun bibliografiassa todennäköisin vastine on Le Mystère de Westfield, roman américain. (1875).

D. James: Abessinian helmi. Kustantaja porilainen Otto Andersin. 1898 [2] [3] [5] [8] (Ilmoitus Kansalainen 4.1.1898) Todennäköinen alkuteos Krause, Chrys: Die Perle von Abessinien oder Der Nebelfürst. Historische Erzählung (Berlin Ludwig Julius Heymann ca. 1870) Lukija-arvio 1930-luvulla on, että "Koko tuhannen sivun romaani on aikakautensa tyypillinen jännitys- ja seiikkailukirja, niinkuin näkyy jo lukujen otsakkeistakin, joista muutamat valikoimatta poimitut näytteet riittävät: "Intialainen leski polttoroviolla", "Sininen käärme", "Kaksintaistelu", "Mestaaja-elehvantti", "Hengen uhalla", "Päällekarkaus", "Poisryöstäminen"."

Lodbrok: Viimeisen äyrin portaat. Romaani Tukholman elämästä. Kustantaja tamperelainen V. A. Jansson & Kump. 1898 [2] [8] (Ilmoitus Aamulehti 29.1.1898) Lodbrok oli Ragnar Pihlstrandin kirjailijanimi. Alkuteos on Sista styfverns trappor. Roman ur det moderna Stockholmslifvet (1885-1886) se ja muuta tuotantoa on alkuperäisellä kielellä digitoituna Litteraturbankenissa. Mukana Suomen sodasta kertova Halolas hemligheter...

Prosper Mérimée: Pariisin verihäät. Kustantaja porilainen Otto Andersin. 1898-1899 [5] Fennican lisätietojen mukaan ilmestyi arkittain.

Viktor von Falk: Kuningatar Dragan rakkausseikkailut ja kuningas Aleksanterin onneton kohtalo. Kustantajana porilainen Otto Andersin. 1903  [5] [6] Ilmoitus myynnistä vihoittain Kansalainen 23.11.1903, mutta ei esimerkkejä kytkykaupasta. Tämä kirja on luettavissa Project Gutenbergissä. Alkuperäisteos Königin Draga, das Verhängnis von Serbien oder Der Königsmord in Belgrad. Sensations-Roman aus der Gegenwart nach Mitteilungen eines Eingeweihten (Berlin A. Weichert 1903/04).

Heinrich Büttner: Cléo de Méroden uhri eli Belgian kuninkaan tytär hullujenhuoneessa. Kustantaja porilainen Otto Andersin. 1904-1905 [6] Fennican mukaan myytiin vihkottain. Wikipedia-sivun mukaan Heinrich Büttner oli yksi enimmäkseen nimellä Viktor von Falk kirjoittaneen Heinrich Sochaczewskin salanimi. Saksalaisessa bibliografiassa on Büttnerin nimellä muutamia kirjoja (kiehtovasti mukana Swen Sture genannt der König der Meere. Erlebnisse und Abenteuer des größten Seeräubers der Hansazeit, des Erben und Rächers Klaus Störtebecker. Historischer Roman), mutta ei mitään Belgiaan liittyvää nimekettä. 

Viktor von Falk: Feodora, onneton Venäjän suuriruhtinatar, eli Venäläis-japanilaisen sodan kamalat veriuhrit. Kirjakauppa- ja kustannusliike Aino Helsingissä. 1906 [6] Uutinen myynnistä vihoittain Sosialisti 28.8.1906. Alkuperäisteos Feodora, die unglückliche Großfürstin von Rußland, von Kosaken zu Tode gepeitscht oder die furchtbaren Blutopfer des japanischen Krieges (Berlin A. Weichert 1905).

Lähteet:
[1] Artturi Leinonen: Maalaispojan matkaanlähtö (1959), s. 73
[2] Eino Railo: Eräitä näkökohtia n.s. "ajanvietekirjallisuudesta". Valvoja-Aika 4/1925  
[3] Helle Kannila. Kirjanvalinnan ongelmia : ajatustenaiheita kirjastonhoitajille ja muille kirjojen ystäville. 1967, s. 100
[4] Arvi Järventaus: Tie selvä. Romaani. Jälkimmäinen osa 1928 (?), s. 132
[5] Vihtori Simonen: "Abessinian helmi". Yli 1000 sivun vihkoromaani - Afrikan mustan keisarikunnan ensimmäisenä esittelijänä. Seura 46/1935
[6] Fredr. J. Lindström: Nuorisokirjallisuudesta. Aika 13-14/1907
[7] Timo: Ajan aalloilta. Iltalehti 20.3.1930
[8] Romani: Roskakirjallisuus ja sen vastustaminen. Nuori Suomi 6.9.1907
[9] Arvo H. Nurmi: Tamperelaisesta kustannustoiminnasta. Tammerkoski 4/1939
[10] W.: Roskakirjallisuus pois! Wiipurin sanomat 9.10.1897

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti