Käsialatunnistuksen testausta pyynnöstä

Museoviraston valokuva
konekäsiteltynä

Ei, ei minua henkilökohtaisesti pyydetty testaamaan, enkä kuulunut edes kohderyhmään, joka oli rajattu ihmisiin, jotka tuntevat "Suomen historiaa ja kulttuurihistoriaa ajalla 1870–1917". Mutta tietokanta on verkossa, joten...

Kysessä on SKS:n käsinkirjoitetun tekstin tunnistuksen kokeilu, jossa testausaineistona on Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirjat. Testausohjetta seuraten aloitin nimihausta. Aspelin-Haapkylä ei ollut kirjoittanut mitään koneen tunnistamaa Kokemäestä, mutta Hohenthal tuotti osuman Lennartin oikeudenkäyntiä koskien. Konteksti oli selvä hakutuloksesta, jossa oli esillä tusina sanaa ennen ja jälkeen eikä mukana ollut nähdäkseni kuin yksi kirjoitusvirhe.

Pettymyksekseni Aspelin-Haapkylä ei ollut tehnyt havaintoja Töölöstä tai Hesperiasta tai viertotieltä. Ehkä olisi ennen testailun aloitusta pitänyt tarkistaa, missä mies asui. Siirryin geneerisemmälle linjalle ja hain sanaa historiallinen. Kesäkuulta 1905 konetunnistus tuotti pätkän

Harvain on sotaa käyty , jonka maailmin historiallinen merkitys on suurempi. Mitä Venäjään tulee saattaa jo varmaan ennustaa sen tuottavan perikadon tämän maan kehitystä niin kauan järruttaneelle autokratiselle ja byrokratiselle hallitusjärjistelmälle , joten ehkä juuri siitä slävilaisen maailman vapaus on luettava

Inan mömmöä, mutta kun on kyse suomesta ja olen tottunut vastaavaan, en edes tarkistanut alkuperäistä. Aspelin-Haapkylä hahmotti Venäjän-Japanin sodan merkityksen aivan oikein, mutta ei todennäköisesti arvannut, että autokraattinen hallinto korvautuisi toisella ja kolmannella.

Testausohjeessa todettiin, että "Ennen hakujen tekemistä voi olla hyvä vilkaista, minkälaisista asioista koeaineistossa puhutaan." Allekirjoitan täysin. Vaikka teen rutiininomaisesti hakuja hyviin sekaviin kokonaisuuksiin, kuten Kansalliskirjaston digitointeihin ja kv-kirjakantoihin, tällaisen pienemmän lähteen hyödyntämisessä olisi pitänyt olla jotain ymmärrystä kirjoittajan elämästä ja kiinnostuksenkohteista. Eli käsitys siitä, mitä teemoja päiväkirjassa voisi olla.

P. S. Aspelin-Haapkylän tekstit ovat olleet lähtökohtina tai käytössä blogiteksteissäni

• Huonoille teille joutuneet tyttäret (21.5.2014)
• Pitäjänkirjurin vaimo ja rippikirjan suhde todellisuuteen (5.1.2016)
• Nuori historianharrastaja 1860-luvulla (6.1.2016)
• Muoto- ja muistikuvista (7.1.2016)
• Kuva-arkit ja -kulttuuri (17.3.2016)
• Näyttelijättären totuuksien selvittelyä (11.7.2016)
• Muotokuvaajia 1800-luvun alkupuolella (20.4.2017)
• Sofia Nordenkraftin elämästä (24.9.2018)
• Naisakatemia (16.11.2018)