Täydennysosia

 

1) Kesällä 2019 pyysin Kari Hintsalaa kyselemään Kapomieeri FB-sivullaan yllä näkyvien taulujen tunnistusta. Ne olivat kuvitusta Kotilieden numerossa 2/1925 anonyymisti julkaistuun muistelmaan Entisajan herttaisesta kodista. Vanhan tädin muistelmia. Maalauksen "vanha rouvan" annettiin ymmärtää olevan "kauppaneuvoksen" puoliso ja "nuori rouvan" heidän miniänsä. Tunnistajia ei ilmaantunut, mutta Ulla Ijäs käsitteli totesi blogitekstissään Sophie Halitzius - äiti on mennyt kylälle soittamaan, että "voi jutun kuvituksesta päätellä, että kyseessä on lappeenrantalainen Savanderin perhe, jonka nuoren miniän elämäntarinaan juttu keskittyy." Kaikki selviää aikanaan.

2) Yli vuosikymmen sitten kirjoitin Carl von Linnén muistelman perusteella Vaasan pormestarin lesken Gertrud Zieglerin vaiheista. Perusteellisemmin asiaansa on selvitetty Sara Salbergin opinnäytteissä Kungliga blodsugare och markattor: En genusstudie av politiska brott på 1700-talet ja Kungen, drottningen och folket: En studie i folkligt motstånd och genus i 1700-talets Sverige.

3) Suomalaiset Yhdysvaltojen sisällissodassa ovat olleet esillä teksteissäni Amerikan sisällissodan suomalainen uhri, Täydennysosissa sodista ja Ylioppilassiirtolaisia eli varhaista aivovuotoa. Samasta teemasta oli äskettäin kooste hankkeen Civil War Bluejackets tekstissä Finding Finns: Revealing the Untold Story of Finnish Mariners in the American Civil War.

4) Kirjoitustani Epäsäätyinen avioliitto ja puutarhurimestarien suku olen jo kertaalleen täydentänyt Jessica Parland-von Essenin tiedoilla. Äskettäin hän julkaisi blogitekstin Några ord om Edbomska trädgården. 

5) Lokakuussa 2020 kirjoitin Jälleen raipparangaistuksesta ja linkitin vanhempiin teksteihin. Äskettäin teemasta tuli vastaan ja tuore Tampereen sukututkijoiden blogin kirjoitus ”Rikas maksaa rahallaan, köyhä selkänahallaan”. Tampereen Kaakinmaan kaakinpuu rankaisupaikkana., johon oli linkitetty vanhempi verkkoartikkeli Kaakinmaa, kaupunginpiiskurin työmaa . Kommentoija oli lisännyt Maaseudun Tulevaisuuden artikkelin Monilla paikkakunnilla on vanhoja mäntyjä, joita kutsutaan piiskauspetäjiksi – Millaisesta historiasta ne kertovat? ja Willimiehen blogitekstin Parikkala/Piiskuupetäjä.