sunnuntai 4. joulukuuta 2022

Kehitystä Tapaninkylässä 1770-luvulla


Otsikko Kuninkaallisen isänmaallisen seuran lehdessä Hushållnings Journal syyskuussa 1782 lupaa lyhyen kertomuksen Helsingin pitäjän Tapaninkylän Imsasin kruununtilan viljelyksistä. Saman ajan rippikirjassa tilan nimi on muodossa Immus (IAa:3 s. 265) samoin kuin Petra Saarniston tekemässä Malmin lentokentän ympäristön nimistöhistoriallisessa selvityksessä (pdf).

Kyseinen verotila oli joulukuun lopussa 1770 saanut uuden omistajan 5000 kuparitaalarin hinnalla. Kertomuksen mukaan vasta maksun jälkeen selvisi, että tilaa viljeli surkea talonpoika (en usel bonde), jolla ei ollut muuta työväkeä kuin vaimonsa. Tilalla ei ollut juuri mitään varastossa. Kaiken kukkuraksi viljelijää rasitti yleinen kyytivelvollisuus. Hän oli täysin valmis lähtemään tilalta, mutta uusi omistaja houkutteli viljeljän jäämään lupauksin tuesta ja neuvoista maatalouden uudistukseen. Omistaja ja viljelijä tekivät 20 vuoden sopimuksen, jonka perusteella viljelijä saisi jäädä, vaikka maa myytäisiin eteenpäin. Kaiken kukkuraksi omistaja rakensi omalla kustannuksellaan uuden asuinrakennuksen ja sitoutui maksamaan kaikki tilan verot kruunulle.

Loppuosa tekstistä kuvaa maatalouden uudistustoimenpiteitä eikä ole vaikea arvata, että tekstin on kirjoittanut tämä erinomaiseksi kuvattu uusi omistaja tai tämän hyvä ystävä. Valitettavasti kirjoitus julkaistiin ilman kirjoittajan nimeä.

Kertomuksen sisältö stemmaa kohtuullisen hyvin Suomen asutuksen yleisluetteloon (Helsingin pitäjä 1760-79 s. 39). Lampuotina oli vuonna 1761 ollut poikamies Samuel, jonka kanssa asui äitinsä Kaisa. Nuori emäntä Maria tuli taloon vuoden 1769 henkikirjoitukseen mennessä. Vuonna 1773 Samuelin talouden lisäksi tilalle on merkitty "capit. ridd Kyhl" ja rouvansa Hedvig. Uutta asuinrakennusta ei siis tehty lampuodin perheelle?

"Capit. ridd Kyhl" ja rippikirjan Capit och Riddaren Carl Gust. Kyhl (s. 1724) on Wirilanderin virkatalohaltijamatrikkelin mukaan uskottavasti Karl Gustaf Kijhl/Kyhle, jonka armeijaura koukkasi kerran Kymenkartanon puolelle, mutta eteni enimmäkseen Uudenmaan jalkaväkirykmentissä varusmestarista (1742) kapteeniksi (erosi 1781). Komeasta ritaritittelistään huolimatta Kyhl oli syntyjään helsinkiläinen välskärin poika, jonka Elisabeth-sisar oli näihin aikoihin pormestari Nils Burtzin leski (Elisabethin tyttären kohtalosta olen kirjoittanut aiemmin.). HKA:n Aminoffin kortiston kautta löytyi viite vuonna 1950 Genoksessa ilmestyneeseen Armas Gräsbeckin artikkeliin, jossa todetaan, että Imsasin oli ostanut vuonna 1765 Jacob Gerdes, joka meni tammikuussa 1772 naimisiin Elisabeth Kyhlin kanssa. Pienet ovat piirit.

Hakuammunta Ruotsissa digioituihin lehtiin tuotti Inrikes tidningarissa 28.7.1766 ilmoitetun Tukholmassa solmitun avioliiton Hedvig Charlotta Burtzin (verkon sukutaulujen (tämä ja tämä) mukaan Kyhlin sisaren aviomiehen serkku) kanssa,


tiedon Kuninkaallisen Isänmaallisen seuran Kyhlelle viljelykehityksestä vuonna 1779 antamasta palkinnosta (Inrikes Tidningar 6.5.1779)

ja ilmoituksen kuolemasta Helsingissä 26.4.1807 (Inrikes Tidningar 26.5.1807)

Ja mitä tapahtui surkealle Samuelille? En tiedä, sillä en  löytänyt häntä rippikirjasta.

P. S. 1 Vielä mielenkiintoisempi Kyhle olisi ollut tykistön vapaaehtoinen Fredrik Ullrik, jonka avioliittoa setvittiin useissa painatteissa, joiden myynti-ilmoituksiin hakuni myöskin osui. Tämä ei ollut ainakaan helsinkiläisen välskärin poika, sillä nimi ei esiinny perukirjassa. Mutta omaksi ilokseni tiedot painatteista:
  • Undersökning om den hemliga Wigsel, som skedt af en obehörig Prest imellan Volontairen wid K. Artilleriet Fred. Ulric Kyhle och Anna Cristina Bark, den 4 sistledne Febr., 9 öre K:mt (Dagligt Allehanda 6.3.1770)
  • Fortsättningen af Undersökningen om den hemliga Wigsel, som skedt af en obehörig Prest imellan Volontairen wid K. Artilleriet Fred. Ulric Kyhle och Anna Cristina Bark, den 4 sistledne Febr., 9 öre K:mt (Dagligt Allehanda 12.3.1770)
  • Tredje stycket och andra Fortsättningen af Undersökningen om den hemliga Wigsel, som skedt af en obehörig Prest imellan Volontairen wid K. Artilleriet Fred. Ulric Kyhle och Anna Christina Bark, den 4 sistledne Febr., 9 öre K:mt (Dagligt Allehanda 16.3.1770)
  • Project til förlikning med Volontairen wid Kongl. Artilleriet, Fredric Ulr. Kyhle och dess Hustru Anna Christ. Bark, föreslagit af den förras Swärmoder, 9 öre K:mt (Dagligt Allehanda 11.4.1770)
  • Stads-Fisc. Risbergs Slut-Påstående om uphäfwandet af det genom en olaglig hemlig Wigsel ingångne Äktenskap mellan Volontairen Kyhle och Tracteurs-Dottren Anna Chr. Bark, 9 öre K:mt (Dagligt Allehanda 2.8.1770)
  • Volontairen vid Kongl. Artilleriet Fr. U. Kyhles beswär, ingifne til Kongl. Swea Hofrätt öfwer Kämners-Rättens Utslag i Målet, rörande dess olagl, wigsel och ägtenskap (Dagligt Allehanda 8.3.1771)
P. S. 2. Kyhle ei ollut ainoa maanviljelystä Uudellamaalla edistänyt upseeri, joka esiteltiin Hushållnings Journalissa. Nils Stålhanen ansiot Tuusulan Vanhakylässä olivat esillä toukokuussa 1785.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti