 |
| Kuvakaappaus. FredrikshaldFest 2018 |
Ennen ensi viikon Historiantutkimuksen päiviä oli syytä treenata kuuntelemista eli osallistua nyt jo kuudenteen virtuaalikonffaan jossain määrin väitöskirjaani liittyvistä aiheista. (Edelliset virtuaalikonffat I, II, III, IV, V)
Tilaisuus alkoi erittäin mukavasti. Stefan Ingessonin esitys Ny kunskap om Karl XII:s Drabantkår genom medicinska recept ei liittynyt mitenkään väitöstutkimukseeni, mutta yksi esi-isäni oli Kaarle XII:n drabantti, joten sisältö kiinnosti. Saman esi-isän elämään liittyi myös keskustelu Ivan Mazepa, Karl XII och slaget vid Poltava ja tavallaan myös Joachim Östlundin haastattelu otsikolla Karl XII:s intresse för mumier. Samassa hengessä, mutta toista esi-isää ajatellen kuuntelin vielä Anders Hanssonin esitelmän Armfeldts karoliner en finländsk historia. Mutta sitten oli vuorossa maratoni suuresta Pohjan sodasta, joka ei siis liity väitöstutkimukseeni. Ja iso osa esityksistä oli tanskaksi tai norjaksi, argh!
- Dag Strømsæther & Lillian Nyborg: Orientering om Fredriksten festning og 1718 nettverket
- Michael Bregnsbo: Frederik IV og Store nordiske krig
- James Ronald Archer: Spolert og ruinert Skadene for sivilbefolkningen i Haldens omegn
- Jan Lindegren: Från Ystad till Fredrikshald, Karl XII och Norge
- Johanna Aminoff Winberg: Flyktningar under Stora nordiska kriget
- Peter Ullgren: Uppsnappade brev 1718
- Øystein Rian: Den store nordiske krigen i et historisk perspektiv
- Ole Henrik Gjeruldsen. Rekruttering og utskriving i Danmark Norge og Sverige under Den store nordiske krig
- Hans Christian Bjerg: Matros Daniel Trosners dagbog. Livet om bord i den dansk-norske fläde 1710-14
- Leif Thörnqvist: Borgen under belägring, Fredriksten 1716 og 1718
- Gunnar Åselius: Karl XII:s nederlag i Ryssland: strategi, operationer, taktik
- Dan H Andersen: Den dansk-norske flåde i Store Nordiske Krig
- Magne Rannestad: Skuddet i løpegraven, Karl XIIs død
- Lars Ericsson Wolke: Karl XII mannen och arvet
Sotaisan yliannostuksen jälkeen oli ilo kuunnella Andreas Marklundin ja Olle Larssonin keskustelu Linneauksen Lapin matkasta 1732. Matkustusteema jatkui Stefano Fogelbergin esityksellä Carl Tersmedenin Italian reissusta. Sitten Mats Petersson kertoi Riddarhusetille lahjoitetuista Tersmedenin kirjaston jämistä,
Takaisin Ruotsiin päästiin kertauksella Lovisa Ulrika – frihetstidens upplysta drottning. Asiassa pysyttiin myös Johan Norbergin haastattelussa otsikolla Anders Chydenius – den svenska liberalismens fader och hans efterföljare, vaikka joissain kohdissa tuli mieleen faktavirheen mahdollisuus. Henkilöhistoriallisen osuuden päätti (taas kerran) Carl Michael Bellman – älskad nationalskald och hopplös slarver.
Tavallisemman väen elämään saatiin kosketusta Robert Bergman Carterin kertoessa liitupiipuista. Opin, m.m. että joissain malleissa oli puolen metrin mittainen varsi. Uutta oli myös Ulrica Söderlindin laivaston ruokintaa koskien tieto, että Kustaa III poisti ruokalistalta oluen eli merkittävän energialähteen. Nähtyäni taannoisella purjehduksella kaleerin soutamisen vaatiman työn, esityksessä mainitut kalorimäärät kuullostivat nälkään tappamiselta. Samaan aikaan huolehdittiin upseerien univormuista, joista puhui Martin Markelius. Kustaa III:n kuoleman jälkeiseen aikaan liittyi keskustelu Den optiska telegrafen – 1700-talets IT-revolution, joka oli eurooppalaisen kontekstoinnin osalta hyvää kertausta.
Lopuksi kuuntelimme kaksi keskustelua 1700-luvulle sijoitetuista historiallisista romaaneista. Niklas Natt och Dag oli hyödyntänyt tutkimusta, mutta kirjallisuuslistan sijaan käyttänyt tutkijoiden nimiä henkilöillään. Mielenkiintoinen ratkaisu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti