lauantai 15. lokakuuta 2022

Virtuaalikonffa VI Ruotsin 1700-luvusta

Kuvakaappaus.
FredrikshaldFest 2018
Ennen ensi viikon Historiantutkimuksen päiviä oli syytä treenata kuuntelemista eli osallistua nyt jo kuudenteen virtuaalikonffaan jossain määrin väitöskirjaani liittyvistä aiheista. (Edelliset virtuaalikonffat IIIIIIIVV)

Tilaisuus alkoi erittäin mukavasti. Stefan Ingessonin esitys Ny kunskap om Karl XII:s Drabantkår genom medicinska recept ei liittynyt mitenkään väitöstutkimukseeni, mutta yksi esi-isäni oli Kaarle XII:n drabantti, joten sisältö kiinnosti. Saman esi-isän elämään liittyi myös keskustelu Ivan Mazepa, Karl XII och slaget vid Poltava ja tavallaan myös Joachim Östlundin haastattelu otsikolla Karl XII:s intresse för mumier. Samassa hengessä, mutta toista esi-isää ajatellen kuuntelin vielä Anders Hanssonin esitelmän Armfeldts karoliner en finländsk historia. Mutta sitten oli vuorossa maratoni suuresta Pohjan sodasta, joka ei siis liity väitöstutkimukseeni. Ja iso osa esityksistä oli tanskaksi tai norjaksi, argh!

Ulkomaillakin käytyä välipalaksi sopi YouTube-julkkis Safiya Nygaardin vierailu Colonial Williamsburgissa, josta näimme myös Abby Coxin ja Nicole Rudolphin informatiivisemmat katsaukset.

Takaisin Ruotsiin päästiin kertauksella Lovisa Ulrika – frihetstidens upplysta drottning. Asiassa pysyttiin myös Johan Norbergin haastattelussa otsikolla Anders Chydenius – den svenska liberalismens fader och hans efterföljare, vaikka joissain kohdissa tuli mieleen faktavirheen mahdollisuus. Henkilöhistoriallisen osuuden päätti (taas kerran) Carl Michael Bellman – älskad nationalskald och hopplös slarver.

Tavallisemman väen elämään saatiin kosketusta Robert Bergman Carterin kertoessa liitupiipuista. Opin, m.m. että joissain malleissa oli puolen metrin mittainen varsi. Uutta oli myös Ulrica Söderlindin laivaston ruokintaa koskien tieto, että Kustaa III poisti ruokalistalta oluen eli merkittävän energialähteen. Nähtyäni taannoisella purjehduksella kaleerin soutamisen vaatiman työn, esityksessä mainitut kalorimäärät kuullostivat nälkään tappamiselta. Samaan aikaan huolehdittiin upseerien univormuista, joista puhui Martin Markelius. Kustaa III:n kuoleman jälkeiseen aikaan liittyi keskustelu Den optiska telegrafen – 1700-talets IT-revolution, joka oli eurooppalaisen kontekstoinnin osalta hyvää kertausta. 

Palasimme vielä ruuan ääreen neljällä lyhyemmällä katsauksella:  Mat under 1700-taletWatten-soppa af allehanda slags gröntÄrtor på tre olika vis & Historiska kokböcker

Lopuksi kuuntelimme kaksi keskustelua 1700-luvulle sijoitetuista historiallisista romaaneista. Niklas Natt och Dag oli hyödyntänyt tutkimusta, mutta kirjallisuuslistan sijaan käyttänyt tutkijoiden nimiä henkilöillään. Mielenkiintoinen ratkaisu.

Riikka-Maria Rosenberg oli romaania Hakoisten Anna kirjoittaessaan saanut apua 1700-luvun historiantutkija Sofia Gustafssonilta, vaikka Rosenberg itsekin on historiantutkija. Molemmat korostivat henkilöön liittyvien faktojen vähäisyyttä ja sitä, että romaanin tapahtumat olivat mahdollisia, mutta eivät varmasti totta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti