Sivistystämme 1700-luvulla rahallisesti tukeneet (1/3)

Olen kirjoituksissa Joukkoyksikköjen stipendirahastot ylioppilaille ja Naisylioppilaita tukeneet tuonut esiin varhaisten stipendirahastojen perustajia, jotka eivät muuten verkkosivuilla ole näkyvissä. Samaa voi sanoa 1700-luvun lahjoittajista, jotka onneksi nostettiin esiin Åbo Tidningarissa syksyllä 1799.

Kuninkaalliset stipendit olivat Turun akatemian ensimmäisen sadan vuoden aikana ainoa taloudellinen tuki opiskelijoille. Tilanne muuttui luutnantti Eric Ekestubben 13.4.1745 tekemällä testamentilla, jota vastaan sukulaiset kylläkin nostivat oikeusjutun Ekestubben kuoltua vuonna 1745. Hovioikeuden ratkaisu 13.12.1748 myönsi sukulaisille tilat, joihin heillä katsottiin olevan sukuoikeus. Mutta Turun akatemia sai irtaimen jäämistön sekä maaomaisuudesta "största delen af Ericdals Säteri, jämte Åby Säteri, och et Frälsehemman i Skafwaböle af samma Borgå socken, 2:ne Frälsehemman Sillböle och Bondbäle i Tenala, samt 2 dito i Lievistuori by af Rautalambi socken" 

Testamentatun omaisuuden koroilla piti Turun akatemian "ikuisesti" antaa stipendejä mahdollisimman monelle köyhälle ja aateliselle opiskelijalle. Lisäksi tämän piti olla "af Finska nationen" ja "On tahtoni, ettei kenkään muu kuin yksin se, joka uutteruudella aikoo antautua harrastamaan maan taloudellisia olija sekä kaikenlaisten hyödyllisten kokeitten ja yritysten kautta tutkimaan ja oppimaan taitoa niitä oikein edistämään ja kohottamaan, on aina ja kaikkina aikoina muistettava ja huomioon tuliva ensiksi yliopistollista ja sitten tässä määräämääni matkastipendiä annettaessa.". Jos sopivaa aatelista opiskelijaa ei ollut, aatelitonkin saattoi stipendin saada. 

Testamentin teksti on
myös tässä
1770 julkaisussa

Ericin isoisä Henrik ja setä Lars saivat nauttia Turun akatemian opetusta, mutta Ericiä ei ylioppilasmatrikkelista löydy. Testamentinsa koko teksti on mukana julkaisussa Testamentariska författningar om stipendier för studerande vid Kejserliga Alexanders-universitetet i Finland.(1832). Siitä käy ilmi, että Eric Ekestubbe oli perheetön eikä nähnyt sukulaistensa tarvitsevan varojaan. Huomauttaen, ettei itse ollut kokenut opiskelun onnea, Ekestubbe näki stipendit järkevimpänä kohteena omaisuudelleen.

Julkaisusta Helsingin yliopiston rahastot ja lahjoittajat 2003 (pdf) selviää, että rahasto on edelleen olemassa ja stipendit on nyt ohjattu "ylioppilaille, jotka opiskelevat maanviljelystä, teknologiaa ja vuorityötä". Alkuperäisen määrittelyn Ekestubbe-suvun suosinta ja vaatimus aatelisuudesta löytyvät erillisestä faktalaatikosta, jonka suomennosta lainasin yllä.