Kaupunkien tuulimyllyt 1700-luvulla

Katseltuani Kungliga Biblioteketin karttoja jatkoin Alviniin, jonka peruskatselmuksesta (karttoja, muutakin kuin karttoja) on jo muutama vuosi eli olin unohtanut paljon. 

Suomen kaupunkikarttoja selatessani kiinnitin huomiota tuulimyllyihin, joita olen toki hämmästellyt aiemmin ainakin Turussa. Esimerkiksi Pietarsaaressa myllyt olivat yhdellä ja samalla mäellä.

Uudenkaupungin kartassa tuulimyllyt mäennyppylällä oli piirtämisen sijaan merkitty kirjaimella i.

Tornion karttapiirtäjä oli satsannut pinnanmuotoja enemmän tuulimyllyjen värittämiseen.

Pinnanmuodot puuttuvat myös Loviisan kartasta.

Huolellisinta jälkeä oli tehty Kristiinankaupungissa, jossa tuulimyllyjä oli kahdella mäellä.

Googlaus kertoi, etten ollut ensimmäinen tuulimyllykartoittaja. Kirsti Hornin tutkielmasta selviää, että Dahlbergin Suecia Antiqua et Hodiernan "kuvissa näkyy monessa Pohjanlahden länsipuolen kaupungissa tuulimyllyjä, pääasiassa jalka- ja harakkamyllyjä, mutta myös joitakin mamsellimyllyjä." En kuitenkaan ole Hornin tapaan ole valmis tulkitsemaan tuulimyllyjen määriä karttojen kuvista, joten vastaus tähän kysymykseen selviää vasta kun joku alkaa perukirja tms. aherruksen.

Oliko tuulimyllyjä sitten kaupungeissa, joiden kartoissa niitä ei näy? Helsinki on yksi kaupungeista, jonka kartoista myllyt puuttuvat, vaikka niille on selvästi sopivia paikkoja Ullanlinnan kallioilla. Tuulimyllyjä kaupunkiin kuitenkin oli rakennettu, ainakin juuri ennen syysmyrskyä 1752.