Tieteiden yössä Kansallisarkistossa - virtuaalisesti

Tieteiden yö jouduttiin toista kertaa järjestämään verkossa. Hyvä puoli on se, että monista esityksistä on ainakin jonkin aikaa tallenne nähtävillä. Kokemuksesta tiedän, että näiden katsominen helposti unohtuu ja jää, joten satsasin livekokemukseen kuuntelemalla neljä Kansallisarkiston esitystä.

Aluksi Satu Kantola kertoi Uuden Astian käytöstä. Selvisi, että digitaaliarkisto ajetaan alas maaliskuun loppuun mennessä (eli melko varmasti kesään mennessä). URL:eista tai niiden uudelleenohjauksesta Kantola ei sanonut mitään eikä siitä myöskään kysytty. Positiivista oli, että on jo reagoitu mm. minun valitukseeni haun rajauksesta yhdelle arkistotasolle. Eli tuloksia on nyt enemmän kahlattavana, mutta toisaalta on mahdollista saada esille tulos arkiston sisältä ja rajattua näkyviin yhden arkiston digitoitu sisältö. Mahdollisesti selvemmin sanoin KA:n FB-päivityksestä:

Ylempien kuvailutasojen (aineistokokonaisuus- ja sarjatasojen) nimekkeet on sisällytetty arkistoyksikkötason tietoihin ja tämä muutos on viety hakuindeksiin.
Hakutulosten osalta se tarkoittaa, että haku antaa nyt hakuosuman esimerkiksi hakusanayhdistelmällä ”Oulun tuomiokunnan arkisto EcIV:3”. Hakusanalla ”Ilmajoen seurakunnan arkisto” saa hakutulokseen kyseisen aineistokokonaisuuden, kaikki mainittuun arkistoon sisältyvät arkistoyksiköt sekä muihin aineistokokonaisuuksiin sisältyvät hakuosumat, jotka toteuttavat hakuehdon.
Muutos kasvattaa hakuosumien määrää. Hakutulosta voi rajata joko hakuehdoilla tai rajausvaihtoehdoilla. Esimerkiksi rajaus ”Vain digitaalinen aineisto” antaa hakutulokseen digitaalisena käytettävissä olevat arkistoyksiköt. Hakutulosta voi edelleen rajata muilla rajausvaihtoehdoilla.

Istvan Kecskeméti päivitti digitoinnin tilannetta ja kertoi, että paljon hyödyllistä digitointia on tulossa. Esimerkiksi poliisilaitosten osoitekortit ja perukirjakortistoja. Astia-palauteen reagointi näkyi tässäkin eli on luotu digitoituja aineistoja esittelevä sivu.

Seuraava aihe oli Arkistojen Portin uudistus, jolle itse näin tarvetta jo vuonna 2018. Jan-Erik Engrenin näkemykset uudesta teknisestä alustasta ja päivitysprosesseista (!!!) kuullostivat erittäin lupaavilta, mutta projekti on vasta työkalujen valintavaiheessa. Niistä riippuu onko esimerkiksi kommentointi mahdollista. Uuden sisällön tekemiseen osallistuvat mahdollisesti historian opiskelijat, mikä kuullostaa erinomaiselta oppimistehtävältä.

"Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on tuhottava" -hengessä esitin tilaisuudessa toiveen, että Porttiin voitaisiin tuoda tukea maantieteellisen hallintohierarkian esitys, jolla paikkakunnasta käsin löytäisi helpommin oikean aineiston pariin. Oikeasti haastava juttu, kuten tulin taannoin huomaamaan, mutta ehdotukseeni suhtauduttiin positiivisesti, samoin kuin toiveeseeni kirjallisuusviitteiden runsaammasta esityksestä. Hyvää kannattanee odottaa, mutta toivottavasti ei ylettömän kauan.

Kuvakaappaus esityksestä

Projektista ”Suomalaiset Venäjällä 1917–1964” totesin äskettäin olleeni oikeassa ja en. Kirjoitin joukkoistuspalvelustakin, eikä Ilkka Jokipiin esitys siitä muuttanut käsitystäni merkittävästi. Mielenkiintoista oli Hesarin jutusta syntynyt tallennuspurske, joka loppui kuin seinään, sillä aineisto loppui kesken. Korona on osaltaan auttanut tallennusintoa, joka on ollut huomattavan suuri, vaikkei graafissa piikin jälkeen oikein erotu.

Oman kokeiluni perusteella arvelin, että osa suosion syystä on materiaalin luonne, enkä silloin edes ymmärtänyt mukana olevan narratiiveja sisältäviä kuulustelupöytäkirjoja. Varmuuden vuoksi kuitenkin kysyin "Oliko henkikirjan työstäminen yhtä innokasta kuin "mielenkiintoisempien" aineistojen?" Kansallisarkiston twiittaaja tiivisti vastauksen "Jokipiin henkilökohtainen mielipide: ei. Ei myöskään tilastonäkökulmasta vapaaehtoistenkaan mielestä."

Mahdollinen laajennus Kansallisarkiston joukkoistukselle, josta edelleen puhuttiin kokeiluna, on Transcribuksen tarvitsemat opetusaineistot. Elää ja näkee, miten niiden kanssa käy.