lauantai 17. heinäkuuta 2021

Helsingin peli, ruutu 47

"Tämä on pääkaupungin uusin kirkko. Torneineen se näkyy hyvin, hyvin etäälle merellä. On muutoin omituinen asia näitten tornien kanssa. Välistä näyttää kuin toinen niistä olisi korkeampi; toisen kerran taas kuin toinen olisi korkeampi. Ja joskus taas, aina siitä riippuen missä sattuu olemaan, näyttää siltä kuin kirkolla ei olisikaan muuta kuin yksi ainoa suurempi torni."

Samasta kirkosta Havainnekuva ja todellisuus vuonna 2011.

perjantai 16. heinäkuuta 2021

Helsingin peli, ruutu 46

"Tähtelän vuorelta on laaja näköala ulapalle. Muistona merestä on täällä tuo veistokuva "Haaksirikkoiset". Sen katseleminen ei maksa mitään."

Mitään ei myöskään maksa tutustua haaksirikkoihin teksteissä Arkkitehti Ahvenanmaalta, Onnettomuuksia merellä ja Hirmumyrsky Samoalla 130 vuotta sitten.

torstai 15. heinäkuuta 2021

Helsingin peli, ruutu 45

"Tämä on Tähtelä, mistä katsellaan taivaan kappaleita ja sen johdosta laskee auringon pimenemiset, kuun pimenemiset ja paljon muutakin, josta saatat lukea almanakasta. Jos professori Donner antaa sinulle luvan siihen, niin voit katsella aurinkoa pilkkuineen, kuuta vuorineen ja laaksoineen ynnä paljon muuta vielä."

Nykyään observatoriota voi käydä katsomassa ulkopuolelta ja sisällä on museo, jossa viimeksi katselin almanakkoja.

Useammin kuin eilisessä ruudussa 44 mainitut Palovartia-höyrylaivan aikamerkit on kirjoituksissa esiintynyt observatorion aikapussi. Sen hakemisen aloitin kirjoituksessa Miten kellot saatiin ennen aikaan? Kaksi vuotta myöhemmin löysin aikalaiskuvauksen ja julkaisin sen täydennysosien ensimmäisenä. Tämän jälkeen mietitytti Paikallisajoista luopumisen aika.

keskiviikko 14. heinäkuuta 2021

Helsingin peli, ruutu 44

 

"Tässä on Viapori. "Gibraltar-vertainen Pohjoisessa", vaan "Äl' mene likelle rohkeasti.""

Helsingin pelissä vuonna 1904 Suomenlinnaa katseltiin Kaivopuiston kallioilta. Tuolloin siellä ei enää ollut erinomaista kelloa.

Varhaisemmassa Helsingin pelin painoksessa vuodelta 1870 ei mainita ollenkaan linnoitettuja saaria, joita englantilaiset olivat Krimin sodassa pommittaneet 15 vuotta aiemmin. Sen sijaan hämmentävän suorasanaisesti ruudussa 42 on selite "Tässä näet Suomen suuriruhtinaskunnan koko sotalaivaston, s. t. s. Palovartia nimisen höyrylaivan. Siinä on koko meidän tykistömme, yksi kanuuna. Jos et ole unikeko, niin voit aamulla auringon noustessa kuulla kuinka tässä ammutaan. Samaten kello 12, kun tulet koulusta, sekä illalla auringon laskiessa. Sinä, joka olet niin sotaisa, tahdot kai myöskin nähdä Suomen hevoisväkeä. Sen saat nähdä n:rossa 44. Mene sinne." Pelilaudalla 44 on kulmantäyte ilman kuvaa tai selitettä.

tiistai 13. heinäkuuta 2021

Helsingin peli, ruutu 43

"Korkeasaarelta olemme höyrypurrella tulleet tänne Kaivopuistoon."

Kolmekymmentä vuotta aikaisemmin lähtöpaikka jää epäselväksi ruudussa 29: "Maksa markka soutajalle, niin vie hän sinut tässä veneessä Kaivopuistoon"

Tuolloin ruudussa 30: "Paistista, jonka olet syönyt, maksat markan. Semmoinen, kuin sinä, olisi voinut kotona syödä vellinsä, eikä tuhlata rahoja paistiin" 

Vielä varhaisempi oli Kaivopuiston loistonaika.

maanantai 12. heinäkuuta 2021

Helsingin peli, ruutu 42

"Täällä Korkeasaarella saat nähdä kaikellaisia villieläimiä. Mutta ole vaan varovainen, ettet joudu jääkarhun kynsiin."

Noin oli 1900-luvun alussa, mutta Helsingin pelin ensimmäisessä painoksessa 1870 todettiin "Kun ei Eläintarhassa saa nähdä mitään villipetoja, niin täytyy meidän tyytyä siihen, että katselemme niitä yliopiston eläintieteellisessä museossa. Pienelle tytölle, joka on tuonut avaimet, voit antaa markan" Paljon varhaisempaa Topeliuksen kuvausta yliopiston museosta lainasin kokoelmaan Museaalista.



sunnuntai 11. heinäkuuta 2021