torstai 23. joulukuuta 2021

Selailin leluluetteloa vuodelta 1830

Joulu lähenee, joten "vanhakin nyt nuortuu, kuin lapsi leikkimään". Ranskalainen Gallica heitti eilen eteen vuodelta 1830 saksalaisen leluluettelon, joka sai miettimään pikakirjettä Korvatunturille. Lähes 300-sivuisessa luettelossa oli yli 2200 kuvattua lelua eli rikkaus ylitti lapsuuteni Anttilan kuvastot, mutta painate on kai tarkoitettu jälleenmyyjien houkuttelemiseksi eikä lasten käsiin. Vastaavia esineitä on varmasti päätynyt Suomeen, ovat ne sitten täällä säilyneet tai eivät. Joitakin poimintoja alla.

Nukkeanatomia ei vastaa lapsuuteni muistoja

Näitä kuvia (?) en ymmärtänyt ollenkaan.

Nämä lelut ovat keinuneet hauskasti.

Näidenkään lelujen liikkeestä ei ole epäselvyyttä.

Eksotiikkaa pohjoisesta ja etelästä. Jälkimmäistä oli muutenkin luettelon sivuilla hämmentävissä määrin.

Näissä on liikkunut jotain, mutta mitä? Vai onko veivaus tuottanut vain ääntä?

Kuvien katselukoje, joka on tuottanut jotain lisäarvoa.

Suuri osa esinepaljoudesta lienee tarkoitettu nukkekoteihin tai vastaaviin pienoismaailmoihin. En ainakaan keksi muuta tarkoitusta krusifikseille.

Mukana oli myös miniatyyrilelukappa!

Nämä irtosilmät eivät ainakaan (?) olleet tarkoitettuja suoraan lapsille.

1 kommentti:

  1. Onpa hauskaa tietoa, kiitos ranskalaisen leluluettelon esittelystä.
    Tuo lelu, jonka ideaa et ollut ymmärtänyt, lienee kuvakirja. Sen kaksi on pöydällä ja tukevia sivuja käännetään alas auki, kerrotun tarinan edetessä. Sekalaisia kerrontakirjoja - osittain kuvakirjoja, osittain staattisia näyttämöitä ' on ollut olemassa, ja arvelen tämän esittävän juuri sellaista.
    Sainkin idean toteuttaa kerrontakirjoja itse, sellaisen joka toimisi myös pienenä paperiteatterina.

    VastaaPoista