perjantai 24. joulukuuta 2021

Tapahtui jouluna 1889 (1/7)

Ch. Riis, ehkä 1870-luku
Museovirasto
CC BY
Carl Johan Slotte oli 1800-luvun lopulla Suomessa hyvin tunnettu henkilö. Kyläkirjaston kuvalehti 3/1882 esitteli hänet näin:

Herastuomari Carl Johan Slotte, joka nyt toistamiseen on kunnioitettavan talonpoikaissäädyn puhemies, syntyi Tammikuun 20 p. 1827 Slotten tilalla Alavetelin kappelissa Kokkolan pitäjästä. Hänen vanhempansa olivat tilanomistaja Johan Slotte ja tämän vaimo Margaretha, joka myötäjäisiksi antoi miehelleen vastamainitun tilan, jonka nykyinen omistaja talonpoikaissäädyn nykyinen puhemies on. 

Jo nuorena uskottiin C. J. Slottelle luottamustoimia hänen kotiseudullaan. V. 1856 valittiin hän laamanni-oikeuden jäseneksi, jona hän pysyi vuoteen 1868. Vuodesta 1864 on hän ollut puheenjohtajana ja kassanhoitajana eräässä hänen kotipaikallaan olevassa suoviljelyksen komiteassa ja vuodesta 1871 käräjäkuntansa lautamies. Tätä paitsi oli hän vuodesta 1867 vuoteen 1873 Alavetelin kunnallislautakunnan esimies, ja vuodesta 1875 on hän kuntansa kunnalliskokouksen puheenjohtaja. 

Herastuomari Slotte on edustanut kihlakuntaansa kaikilla, viimeisten 19 vuoden kuluessa olleilla valtiopäivillä. 1877 vuoden valtiopäivillä kutsuttiin hän ensikerran säätynsä puhemieheksi. Suomen ensimäisten valtiopäiväin muistoksi sääty-edustuksen uudistumisen jälkeen sai hän v. 1864 hopeametaljin; vuodesta 1878 on hänellä sitä paitse kulta-metalji. 

Taitoansa ja harrastustansa yleisissä asioissa on Slotte erityisiä kertoja saanut näyttää, esim. jäsenenä komiteoissa papiston palkkausta, metsälakia, veroitusta ja asevelvollisuutta koskevia kysymyksiä varten. 

Puhemies Slotten ulkokäytöksessä osottaiksen pontevaa vakavuutta, joka miltei painavasti vaikuttaa hänen ympäristöönsä. Että hän kokee puhemiestoimessansa olla puolueeton, on yleisesti tunnustettu. Puheessansa käyttää hän [..] yhtä sujuvasti suomen- kuin ruotsinkieltä. 

Seitsemän vuotta myöhemmin Slotten talo oli siirtynyt seuraavalle sukupolvelle eli Carl Johan Slotten Otto-pojalle. Carl Johan Slotte asui Maria-vaimonsa kanssa Murik-nimisessä talossa kahden ja puolen peninkulman päässä. (Näin asia kerrottiin. Rippikirjassa 1886-96 Carl Johan Slotte on kirjoilla Slottessa. Sekä Slotte että Murik (suom. Murikka) oli keskipohjalaiseen tapaan jaettu useisiin osiin ja muistuttivat muun Suomen kyliä.) 

Etäisyys Slotten ja Murikin välillä oli kuitenkin vain fyysinen, joten Carl Johan Slotte lähti vaimoineen jouluksi 1889 poikansa luo. Kotitaloonsa jäi vain kaksi palvelustyttöä, Karoliina Kråknäs ja sisarensa Sofia Kråknäs. He menivät jouluaattoiltana nukkumaan 9 ja 10 välillä illalla. Kun ajankohta tuli myöhemmin merkitykselliseksi, kävi ilmi, että talouden kellot olivat tavallisesti noin puoli tuntia edellä "rautatienajasta".

Sänkyyn päästyään sisaret kuulivat askelia pihalla, mutta he eivät nousseet tilannetta tarkastamaan. Joulupäivän aamuna toinen heistä löysi eteisen portailta Maria Slottelle osoitetun käärön.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti