maanantai 25. lokakuuta 2021

Töölön Humalistosta eli Humlebergistä

Kun mikropaikallishistoriaprojektini alussa selvittelin Maria Causén aviomiehen saippuatehdasta luin jostain, että Humlebergin huvila oli ollut Humallahden rannalla eli lähes Meilahden huvilavyöhykkeellä. Siellä olikin Humlebergin huviloita 1800-luvun lopussa, mutta ensimmäinen ja päärakennus oli Turun tien varrella yhdellä (jo Töölön Kammion vaiheista tutuilla) vuonna 1822 erotetuista tonteista, jotka numeroitiin pohjoisesta etelään 5-9. Keskimmäisen eli numeron 7 näistä vuokrasi kauppias Kåhlman. (Nämä tiedot Pekka Korvenmaan artikkelista Narinkka 1982:ssa.) Vuosikymmeniä Humlebergin rinnakkaisnimenä oli Kåhlmanska villan.

Yllä vuonna 1830 piirretyssä kartassa (Karta Öfver En Del Af Tölö Ägor Invid Helsingfors, HKA) tontilla 7 on Turun tien vieressä rakennus ja sieltä kiemurteleva tie Humallahden rantaan. Lyjykynällä (tms.) on tontille merkitty sen myöhempi numero 55. Ilmeisesti tässä rakennuksessa oli 9 huonetta, joita tarjottiin vuokralle kesäksi 1843, jolloin Humleberg oli edelleen kauppias Kåhlmanin maapaikka (Helsingfors Annonsblad 10.5.1843). Samasta rakennuksesta oli kyse vuokrailmoituksessa, jossa vuokrattiin 7 kamarin ja 2 salin, 2 keittiön ja 3 tampuurin kahdelle perheelle sopivaa taloa (Helsingfors Tidningar 24.7.1858) 

Hesperian puiston ravintola paloi elokuussa 1858 ja muutti toimintansa Humlebergiin (Helsingfors Tidningar 27.11.1858). Siellä oli (uusi/toinen?) ravintolayrittäjä Ch. Lindström kolme vuotta myöhemmin. 

Helsingfors Tidningar 31.01.1861

Kauden mukaisesti Humlebergissa tarjottiin blinejä sekä simaa ja tippaleipiä (Helsingfors Tidningar 16.3., 30.4.1861)
Helsingfors Tidningar 04.06.1864

Kolme vuotta myöhemmin Humlebergiin houkutteli uusi keilarata eli paikka yritti selvästi kilpailla Hesperian kanssa. Molemmat tarjosivat myös musiikkia.
Helsingfors Tidningar 09.08.1864

Helsingfors Dagblad 30.6.1865
Uusi käänne oli Carl Josef Causén Humlebergissä kesällä 1865 myymät saippuatuotteet. Seuraavan vuoden osoitekalenterissa tämä saippuatehtailija ilmoittaa osoiteekseen Humlebergin. Jo samana syksynä tuotantorakennuksensa palaa, mutta tämä on eri asia kuin Humlebergin asuinrakennus (FAT 12.10.1866).

Saippuatuotanto ja -kauppa jäävät siis lyhyeksi välivaiheeksi eivätkä välttämättä edes keskeyttäneet ruoka- ja juomatarjoilua. Joululehdessä Pikku. Skämtsam jul-tidning 1867 huviretken kuvaus päättyy kahvin juontiin Humlebergissa. Nisse. Påskblad för skämt och löje kertoo vuonna 1869, että "De förnämsta förlustelseställena finnas utom staden, nemligen Rotundan, Thölö värdshus, Humleberg och Grans gästgifveri." Se listasi myös kiertäviin sanontoihin "Vi res' till Esbo", sa' isvoschiken, körde till Humleberg eli (suunnilleen) "Menemme Espooseen", sanoi vossikan ajuri ja ajoi Humlebergiin. 

Hbl 21.6.1874
Ilmoituksissa Humlebergin liiketoiminta ei näytä kovin vakaalta, kun uusia yrittäjiä ilmaantuu muutaman vuoden välein.

Marraskuussa 1875 Humleberg oli hetken uutisissa, kun 
Törkeää väkivaltaa harjoitti viime lauantaina ulkopuolella kaupunkia olevassa Humlebergin huvilassa joukko venäläisiä meri-sotamiehiä, jotka olivat sinne saapuneet päällikkönsä kapteeniluutnantti Kitkinin käskystä. K:lo 5 iltapuolella oli hra Kitkin itse tullut sinne viiden miehen kanssa, syössyt huoneisin, missä kuuluu olevan jonkinlainen ravintola, ja tarkoin urkkinut kaikki paikat, etsien muka komppaniansa vältvääpeliä, jonka piti siellä oleman elävänä tai kuolleena. Kun ei mitään löydetty, mentiin tiehensä. Mutta noin k:lo 7 tuli sinne 19 sotamiestä, aseilla varustettuina. He piirittivät talon, eikä ketään laskettu ulos eikä sisään. Jotka yrittivät tulla taikka mennä, niitä lyötiin pahasti ja ajettiin takaisin. Tätä tämmöistä kesti aamuun saakka, jolloin kaupungista haetut poliisit saivat sotamiehet heidän piirityksestänsä luopumaan. (US 19.11.1875)

Vuoden 1878 osoitekalenterissa Humlebergin omisti J. F. Lund. Rinnalleen tulee 1880 kauppias J. H. Malmström. Vuonna 1885 tontille on kaavoitettu jo useita huviloita, mutta vasta viidessä on rakennus. 
Muissa yhteyksissä Råstadin mainitaan sijainneen läntisen viertotien varrella, joten tonttijako vastannee vuoden 1906 esitystä (Kaupunkikartat (kokoelma) - Helsingin kartat - Kartta Helsingin kaupungin äänestysalueista valtiopäiväedustajia varten. (Helsinki Ic* 146/- -)), jossa alkuperäinen Humleberg on mahdollisesti n:o 3.
 

Vuoteen 1890 mennessä tienvarsi on täysin rakennettu ja rannan puolellakin rakennuksia.

Joukossa on julkkis Jac. Ahrenberg, jonka Haga-huvila "sijaitsi nykyisen Sibeliuspuiston pohjoispuolella, nykyisen Lastenlinnantien (ent. Valhallantie) eteläpäässä"

HKM CC-BY 4.0

HKM CC-BY 4.0
Kadunvarteen palaten Signe Branderin otoksen taustalla on Humalistonkatu 2:ssa sijainnut Sipoon kirkko ja oikealla Humlebergin puolelta on tunnistettavissa Spennertin pyöräaita. 1900-luvun alun ilmoituksissa Spennertin osoite oli Humleberg eli Humalisto 2. Alla Humalisto 2 Sakari Pälsin kuvaamana
HKM CC-BY 4.0

Tienäkymä toisesta suunnasta, myös Signe Branderin kuvaamana, näyttää komeat portinpylväät Spennertin naapurissa. Nämä siis kuuluivat Humleberg 1:een, josta en ole löytänyt valokuvaa.
HKM CC-BY 4.0

Kuvasato tienvarren rakennuksista on kauttaaltaan vähäistä. Viimeisenä otoksena Humleberg 5, jossa toimi 1890-luvun lopussa J. Neumannin höyry-makkaratehdas (Ång-Korffabrik).
Signe Brander. HKM CC-BY 4.0

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti