tiistai 14. syyskuuta 2021

Neulantekijämestarin tytär ja hovimuusikko

KA. Charta öfver Stapel Staden Åbo
Turun ruotsalaisessa seurakunnassa kastettiin vuosina 1767-1785 puoli tusinaa nuppineulamaakari Erik Johan Skotten ja vaimonsa Anna Lillgrenin lasta. Näistä nuorimpiin kuului 19.12.1778 syntynyt Catharina Sophia. Sanomalehti-ilmoituksista näkyy, että perhe asui Uudenmaankadulla ja kerran mainitaan jopa numero 60 (ÅT 17.7.1797), joka suomalaisen rippikirjan avulla kääntyy tontiksi 233. 

Catharina Sophia menetti äitinsä joulukuun lopussa 1806 ja isänsä syksyllä 1807. Vanhempien perukirjoissa ei mainita isoveljeä Adolf Fredrik, joka oli parin vuoden yliopisto-opintojen jälkeen vuonna 1793 ottanut sisäisen passin Tukholmaan ja Göteborgiin matkustamista varten. Toinen isoveli Erik Vilhelm oli vähän aikaisemmin ottanut myös passin Tukholmaan. Sieltä palattuaan hän otti passin Pietariin ja sai pappisvihkimyksen Narvassa 16.8.1794.

Pietariin päätyi isosisko Maria Lovisa, joka  avioitui keisarillisen hoviorkesterin viulistin Anders Johan Hippingin kanssa vuonna 1808. Hipping oli opiskellut Turun akatemiassa, joten on mahdollista, että pariskunta oli tutustunut toisiinsa jo aikaisemmin.

Pietariin päätyi myös Catharina Sophia, joka puolestaan meni naimisiin ranskalaissyntyisen hovimuusikon kanssa. Tämä Jean Baptiste Bültos oli kuolinikänsä perusteella syntynyt vuonna 1770. Hän oli siis nykyaikaisestikin eläkeiässä, kun pariskunta 1840-luvun alkaessa muutti Pietarista Helsingin Liisankadulle, mikä näkyy alla olevan ilmoituksen lisäksi vuoden 1848 osoitekalenterista.

Helsingfors Tidningar 26.2.1842

Houkuttelevaa olisi ajatella, että Bültos olisi sama kuin G. A. Walllinin kirjeiden Bültos, joka oli keväällä 1840 Pietarissa ja jolle Wallin hankki jotain tavaraa Pietarista seuraavana vuonna.

Catharina Sophian asuminen Liisankadulla jäi lyhyeksi, sillä hän kuoli Helsingissä 24.11.1840 (HKA perukirja 1823). Pariskunta oli lapseton ja neljä vuotta myöhemmin Jean Baptiste Bültos teki testamentin vaimonsa siskon aviomiehen Johan Anders Hippingin hyväksi. Ainoana poikkeuksena oli yksi briljantein koristettu kultasormus, jonka piti mennä Amalia Hippingille, joka oli rakastanut Catharina Sophiaa melkein kuin äitiään. Lisäksi Catharina Sophiaa kuoliinhetkiinsä hoitanut Lovisa Remander saisi 200 ruplaa tai jos olisi Bültoksen palveluksessa vielä tämän kuollessa 300 ruplaa. Jos taas Remander oli kuollut ennen, summa pitäisi jakaa tämän äidille ja sisarelle Maria Henrika (FAT 11.7.1853)

Testamentti oli aika panna toimeen, kun Jean Baptiste Bültos kuoli Helsingissä 1.12.1852 (HKA perukirja 2997). Ainoa kuolinpesän kultaesine on kultakello, joten saikohan Amalia Hipping mitään muistoesinettä? Todennäköisesti tarkoitettiin Maria Lovisa Skotten ja Johan Anders Hippingin tytärtä Amalia Teresia, joka kuoli vasta vuonna 1873.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti