sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Opinnäytteet 1800-luvun yliopistossa

Onnekkaasti hiffasin torstai-illan huviksi ja hyödyksi Suomen oppihistoriallisen seuran järjestämän Jussi-Pekka Hakkaraisen esitelmän ”Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston väitöskirjat ja niiden julkaisukulttuuri”. Olen tästä digitoidusta kokoelmasta lähinnä käyttänyt kontekstoivaa ainesta, joten Hakkarainen kertoi paljon uutta. Toivottavasti ymmärsin edes osan oikein.

Karttaliite J. R. Aspelinin väitöskirjassa Suomalais-ugrilaisen muinaistutkinnon alkeita (1876)

Yliopiston muutettua Turusta Helsinkiin pro graduja ei tarvinnut enää painaa ja kokoelman väitöskirjoja on neljää sorttia. Näiden ohella mukana on stipendiaattiteesejä.

  1. Kandidaatintutkinnon harjoitusväitöskirjat (pro exercitio)
  2. Tohtorinväitöskirjat (pro doctoratu)
  3. Dosentinväitöskirjat (pro venia docendi)
  4. Virkaväitöskirjoja (pro munere) 

Näistä on olemassa luettelo Helsingin yliopiston väitöskirjat 1828-1977. Digitoidut kappaleet on luetteloitu huomattavan tarkasti Finnaan ja kuvailutiedot näkyvät myös Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen portaalissa. Sekä väittelijän (respondentti) että ohjaajan nimet on poimittu mukaan. Hakkaraisen mukaan sekä harjoitusväitöskirjat että stipendiaattiväitöskirjat olivat enemmän preeseksen kuin respondentin työtä vuoteen 1852, jonka jälkeen harjoitusväitöskirjoja ei enää painettukaan. Erityisesti esittelemiensä "sarjaväitöskirjojen" osalta tämä vaikuttaa ilmeiseltä. (Miettiessäni asiaa 1700-luvun osalta tilanne vaikutti vaikeaselkoisemmalta.)

Muita väitöskirjoja yksi ihminen saattoi kirjoittaa useampia - eri tarkoituksiin. Jos tällaiseen törmään niin toivottavasti asian muistan. (Kaikki edellä perusteellisemmin esitettynä Hakkarainen et al blogitekstissä Till vetenskapernas gynnare, idkare och vänner )

Tavallisempien yliopistoa käyneiden elämästä kiinnostuneelle pro gradujen painamatta jättäminen ja heikko arkistointi on pännivä juttu. Kyselin viime vuonna yliopiston arkistosta olisiko edes erään vuonna 1900 valmistuneen miehen työn aihe löydettävissä jostain aineistosta. Sain vastauksen "Valitettavasti noin vanhoja opinnäytteitä on säilynyt yliopistolla hyvin satunnaisesti, eikä meillä ole arkistossamme niitä juurikaan. Kansalliskirjastolla on joitakin vanhempia pro graduja, näitä voi kysyä käsikirjoituskokoelmista. Myöskään tuon ajan opinnäytetöiden aiheita ja otsikoita ei juurikaan ole löydettävissä aineistoistamme."

Mistäköhän kokoelmasta ovat muuten peräisin Heldaan digitoidut suomen kielen opinnäytteet?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti