Tiellä Helsinkiin 1776

Töölön 1700-luvun asutusta miettiessäni esittelemäni tonttisilppu 1760-luvun puolivälistä on jäänyt mieleeni paljon paremmin kuin ehjä kartta vuodelta 1776 (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto : (B7Helsinki:31/8-14)). Tilanteen korjaamiseksi jälkimmäisen läpikäynti pohjoisesta etelään seuraten Turusta Espoon kautta tulevaa tietä Helsingin keskustaan. Kiersin karttapohjoisen pystysuoraan, mutta en tiedä missä määrin auttoi asiaa.

Tie tuli Huopalahdesta Töölön puolelle leppävaltaisessa metsässä. Pian oli selvää, että lähestyttiin kaupunkia, sillä vasemmalla puolella tietä oli mestauspaikka, jonka teilipyörillä pahimmassa tapauksessa roikkui ruumiita. Sen takana oli kartassa numerolla 89 merkitty "Den såkallade Myrens äng" eli kauppias Myhrin niitty.

Kun vasemmalla alkoi pilkottaa Töölön lahden pohjukka lähempänä tietä oli hakamaita, joista yksi on nimetty tiiliruukin mukaan, vaikka sitä ei näy. 

Ainoa asuintontti on merkitty numerolla 77 ja tämä on tulkittu edesmenneen Töölön kylän paikaksi. Sen ympärillä on "Trägården wid Tölö" eli puutarhamaata. Seuraava kellertävä ja numerolla 75 merkitty alue on peltoa, joka päättyy risteykseen, josta alkaa tie eli taival Taivallahteen.  

Vasemmalla Töölönlahden puolella on sitten iso haka. Oikealla kahden mäen väliin on puristettu peltotilkut "72 Skräddar åldermanen Rönbergs åker vid Tölö vägen", "73 Capitajen Forsii åker där bredivid" ja "74 Herr Handelsman Svarts åker wid Tölö viken". Jälkimmäisen mäen jälkeen Töölö on jäänyt taakse ja ollaan Kampissa, sillä kartalla on "68 Mademoiselle Burmans äng på Kampen", "69 Repslagaren Böls åker", "70 Forman Kortmans äker på Kampen lagd i Linda" ja "71 Handelsman Myrs åker på kampen". Näiden jälkeen on kirjaimella d merkitty"hiekkamalmi", jota tykistö käyttää harjoituskenttänä. 

Sitten Töölönlahti vasemmalla on vaihtunut Kluuvinlahteen, jonka silloisen eteläkärjen läpi kulkee nyt Aleksanterinkatu. Formanin haan (95) jälkeen on kauppias Sederholmin haat (93&94). Näitä seuraavaan hovioikeudenneuvos Pippingin plantaasiin kuuluu rakennuksiakin. Sitä seuraa kauppias Etholinin peltopala (91) ja rouva Swartzin pelopala (90), jonka kohdalla oikealle lähtee tie kohti Hietalahtea. Risteyksen jälkeen oikealle jää Sederholmin purjekangaskutomo ja vasemmalla jatkuvat viljelysmaat: puutarhamestari Nybergin plantaasi (46) ja Espoon tulliportin luona kauppias Myhrin pelto (45) ja kauppias Swartzin pelto (44). Viimeksi mainittuja vastapäätä on toisella puolella tietä pormestari Goveniuksen puutarha (43) ja haka (48).  

Nämä kaupunkia lähimpänä olevat alueet sain järjestykseen myös kymmenen vuotta varhaisemmasta tilkkutäkistä. Nämä alkavat, kun Formanin hakaa seuraa kauppias Bystömin haka (A), Sederholmin haka (B) ja 

Sederholmin pelto (G), jonka jälkeen on hovioikeudenneuvos Pippingin plantaasi,

jonka jälkeen tien vieressä on kauppias Etholenin pelto.

Tätä seuraa rouva Schwartzin pelto.

Puutarhamestari Nybergin plantaasi.

Espoon tulli, jonka ulkopuolella oli vuonna 1765 pormestari Burtzin ryytimaa ja "kauppias Myr"in plantaasi. Juha-Matti Granqvistin väitöskirjan luettelon perusteella jälkimmäinen oli Johan Niklas Myhr (k. 1774).