Tutustuin kartessiin

Merisodankäynti ei kuulu osaamisalueisiini minkään aikakauden osalta, mutta voihan sitä jotain opetella. Kuten sanan kartessi, joka Wikipedian mukaan (ilman lähdettä) oli "1800-luvulle asti suustaladattavissa tykeissä käytetty, jalkaväkeä vastaan tarkoitettu ammustyyppi. Kartessi muodostui kyseisen tykin ammuksen painoisesta määrästä metallihauleja, jotka pakattiin purjekangaspussiin. Tykin laukaisussa pussi repesi; pussin jäännökset ja välipanos huolehtivat siitä, että haulit lensivät ulos piipusta yhtenäisenä massana, joka kuitenkin vapaassa tilassa hajaantui melko laajalle alalle".

Käsite tuli vastaan Hakkapelitta-lehden numerossa 44/1928, jossa Helmer Winter esitteli tuolloin Uudenkaupungin yhteislyseon kokoelmiin kuulunutta muinaiskalua. Tarkistin keväällä 2020 Uudenkaupungin museon johtajalta Mari Jalavalta nykytilaa ja hän totesi: "Näitä kuvia olen nähnyt, en luonnossa. Eli en tiedä. Mikä ei tarkoita, etteikö olisi, sillä "oman" museonkin kymmenistä vanhoista kätköistä löytyy usein löytöjä. Jossain kuvateksteissä sen on väitetty olevan nimittäin museon kokoelmissa. Vielä ei ole tullut vastaan"

Mutta poikkeuksellisesti tiedetään kyllä esineen löytökonteksti. Uudenkaupungin lahtea ruopattiin ja "frantsipullon" hinnasta Karl Erholm sai itselleen löydetyn ja nostetun "srapnellin", jonka hän lahjoitti 2.1.1881 koulun kokoelmiin. Esineen rakenne selviää artikkelin kuvista varsin hyvin ja tekstissä on lisätietona, että koostuu 42 kuulasta, on pituudeltaan 21 cm, pohjan halkaisija 7 cm ja kokonaispaino on 1,7 kg. Tervattu säkkikangas on säilynyt vedessä pari sataa vuotta ehkä siksi, että ammus oli hautautunut savipohjaan.

Winter oli selvitellyt kartessia kyselemällä vastineita Suomen ja Ruotsin museoista. Ruotsin sotamuseon silloinen johtaja oli sitä mieltä, että kyseessä oli venäläinen kartessi. Winterin päätelmän mukaan se on todennäköisesti joutunut mereen isonvihan aikana.